”Ihmiset täällä ovat yhtä aikaa lamaantuneita ja levottomia. Haluaisimme kuollaksemme auttaa jotenkin, mutta emme voi tehdä yhtikäs mitään”, huokasi palestiinalainen ystäväni Aida soittaessani hänelle viime vuoden viimeisinä päivinä. Aida asuu perheineen Nablusissa, Länsirannan pohjoisosassa.

Kuvat Israelin ilmaiskujen repimästä Gazasta toivat Helsingissäkin kuusentuoksuisen joulurauhan tilalle murheellisen mielen ja huolen ystävistä. Sitten iski kiukku – kuinka Israel kehtaa iskeä modernin sotakalustonsa voimin saarrettuun, väentiheydeltään kesällä Jätkäsaaressa pidettävää Madonnan konserttia muistuttavaan Gazaan? Miten itseään demokraattiseksi kutsuva valtio saattoi pommittaa tavallisten ihmisten koteja, kouluja, sairaaloita ja YK:n sekä muiden avustusjärjestöjen toimitiloja? Entä miksi Hamas provosoi umpimähkäisillä raketti-iskuillaan naapurit käyttämään kovia otteita?

Israelin ja Hamasin joulu-tammikuisen sodan menetykset vasta paljastuvat vähitellen. Yli 1300 palestiinalaista sai surmansa, yli 5000 haavoittui. Israelilaisten uhriluku on 13. Suurin osa palestiinalaisuhreista oli siviilejä.

Sodan aineellisia vahinkoja on vielä vaikea arvioida, ihmisten mielissä tapahtuneita vaurioita suorastaan mahdoton. Kahden kansan yhteinen rauhanomainen tulevaisuus häipyi - taas kerran - murskaantuneen betonin nostattamaan pölypilveen.

Israelilaiset valitsevat tänään uudet edustajansa parlamenttiinsa knessetiin. Kovaa turvallisuuspoliittista linjaa kannattavan Benjamin Netanjahun johtamasta oikeistolaisesta Likud-puolueesta on jo hyvän aikaa ennustettu vaalien voittajaa. Gazan sotaoperaatio tosin nosti ulkoministeri Tzipi Livnin ja hänen luotsaamansa Kadiman kalkkiviivoilla takaisin Likudin rinnalle. Pahoinvointi nousee vatsasta kurkkuun; Oliko Gazaan hyökkäämisen takana vaalikampanjointi?

Palestiinalaisiin kohdistuvilla kovilla otteilla ilmeisesti voi korottaa poliittisia osakkeitaan Israelissa, sillä vaalien aattona menestystä povataan myös puolueelle, joka ajaa Israelin palestiinalaisvähemmistön pakkosiirtoa Länsirannalle. Tai minne tahansa pois juutalaisvaltion alueelta.

Entä syyt Hamasin edelleenkin jatkuvien raketti-iskujen taustalla? Poliittisen vallan tavoittelusta on ainakin osin kyse Hamasinkin puolella. Länsirannalla valtaa pitävää Fatahia edustavan presidentti Abbasin toimikausi päättyi virallisesti tammikuussa. Palestiinalaisten perustuslain mukaan parlamentti- ja presidentinvaalit toimitetaan samanaikaisesti. Fatah olisi halunnut pitää uudet vaalit, parlamentin osalta vuotta normaalia aiemmin. Hamas ei suostunut. Ilmoilla oli liikaa kritiikkiä edellisissä vaaleissa murskavoiton saanutta liikettä kohtaan. Nyt poliittiseksi puolueeksi pyrkivä, katsojan näkökulmasta riippuen joko hyväntekeväisyys- tai terroristijärjestö varmistelee asemiaan Gazassa, ja kalastelee sieluja Länsirannallakin.

Kukahan ajattelisi tavallisen ihmisen parasta?

Taru Savolainen
e2