Kaksi kärpästä yhdellä iskulla
Tarkka-ampuja ampui kylmäverisesti palestiinalaisnaisen ja tämän kaksi lasta heidän kävellessään israelilaissotilaiden ohjaamina kielletylle alueelle, kertoi lauantain Helsingin Sanomat. Suru ja kuvotus puristavat kurkussani. Tarkka-ampujien ryhmänjohtajan mukaan Gazan sodassa hienointa olleen sen, että nähdessään aseistamattomankin ihmisen kävelemässä polulla, sen (sic!) saattoi vain ampua - aina kun voi sanoa, että ehkä uhri oli terroristi.
Ihmisoikeusjärjestöjen lausuntoja tukevat sotilaiden paljastukset Gazan sodan tapahtumista ovat kuohuttaneet israelilaisia. Mielipiteet jakautuvat - jotkut ovat järkyttyneitä armeijan toimista, toiset eivät uskoa kuulemaansa todeksi. Puolustusministeri Ehud Barakin mukaan Israelilla on maailman eettisin armeija. Hmm… mietin lukuisia lukemiani sekä kansainvälisten että israelilaisten järjestöjen raportteja, itse kuultua ja nähtyä sekä historiaa, vaikkapa Sabran ja Shatillan vuoden 1982 verilöylyä.
Israelilaisen Haaretz-lehden verkkosivuilla törmään artikkeliin sotilaiden asepalveluksen päättymisen kunniaksi teettämistä t-paidoista tai muista tiimivaatteista. Esimerkiksi tarkka-ampujakurssilaisten kerrotaan painattaneen t-paitoihinsa kuvan raskaana olevasta palestiinalaisnaisesta, jonka vatsalle heijastuu ampumataulun napakymppi. Kuvion viimeistelee teksti ”Kaksi kärpästä yhdellä iskulla”. Miksi ja missä yhteydessä käytettäviksi näitä teetetään, kysyy toimittaja. Tietynlaisen yhteenkuuluvuudentunteen vuoksi, kotona ja armeijassa käytettäviksi, sotilas vastaa. Emme me oikeasti ammu raskaana olevia naisia, hän lisää. Mutta miksi rakentaa joukkuehenkeä noin huonolla huumorilla, kysyn minä.
Ja heti seuraavaan hengenvetoon todettakoon, etten missään nimessä hyväksy Hamasin summittaisia raketti-iskuja israelilaiskaupunkeihin, ihmisten kaappauksia, terrorismilla ja väkivallalla uhittelua tai palestiinalaistenkin toisinajattelijoiden vainoamista.
Miksi kaikista maailman konflikteista juuri Palestiinan tapahtumat murehdituttavat minua niin kovasti? Kai yksinkertaisesti siksi, että ne koskettavat suoraan minulle tärkeitä ihmisiä. Ja siksi, että Israel pitää yllä Länsirannan miehitystä ja toteuttaa sotilasoperaatioitaan Euroopan maiden hyväksynnän turvin, Yhdysvaltain taloudellisen ja sotilaallisen tuen voimin.
Mutta jottei totuus unohtuisi: Ihmisten käsittämätön julmuus toisiaan kohtaan ilmenee monessa muussa maailmankolkassa esimerkiksi raiskauksina, lasten kaappauksina sotilaiksi ja siviilien säälimättömänä tappamisena. Ihmisoikeusloukkaukset sekä nälkää ja kurjuutta aiheuttavat sisällissodat saavat jatkua Afrikassa ilman demokratian nimeen vannovan kansainvälisen yhteisön kunnollista, jos minkäänlaista puuttumista. Uutisissa talouskriisi jättää köyhien kuolemat ja kärsimykset varjoonsa. Ja se on väärin.
Taru Savolainen
e2
Takaisin
Ihmisoikeusjärjestöjen lausuntoja tukevat sotilaiden paljastukset Gazan sodan tapahtumista ovat kuohuttaneet israelilaisia. Mielipiteet jakautuvat - jotkut ovat järkyttyneitä armeijan toimista, toiset eivät uskoa kuulemaansa todeksi. Puolustusministeri Ehud Barakin mukaan Israelilla on maailman eettisin armeija. Hmm… mietin lukuisia lukemiani sekä kansainvälisten että israelilaisten järjestöjen raportteja, itse kuultua ja nähtyä sekä historiaa, vaikkapa Sabran ja Shatillan vuoden 1982 verilöylyä.
Israelilaisen Haaretz-lehden verkkosivuilla törmään artikkeliin sotilaiden asepalveluksen päättymisen kunniaksi teettämistä t-paidoista tai muista tiimivaatteista. Esimerkiksi tarkka-ampujakurssilaisten kerrotaan painattaneen t-paitoihinsa kuvan raskaana olevasta palestiinalaisnaisesta, jonka vatsalle heijastuu ampumataulun napakymppi. Kuvion viimeistelee teksti ”Kaksi kärpästä yhdellä iskulla”. Miksi ja missä yhteydessä käytettäviksi näitä teetetään, kysyy toimittaja. Tietynlaisen yhteenkuuluvuudentunteen vuoksi, kotona ja armeijassa käytettäviksi, sotilas vastaa. Emme me oikeasti ammu raskaana olevia naisia, hän lisää. Mutta miksi rakentaa joukkuehenkeä noin huonolla huumorilla, kysyn minä.
Ja heti seuraavaan hengenvetoon todettakoon, etten missään nimessä hyväksy Hamasin summittaisia raketti-iskuja israelilaiskaupunkeihin, ihmisten kaappauksia, terrorismilla ja väkivallalla uhittelua tai palestiinalaistenkin toisinajattelijoiden vainoamista.
Miksi kaikista maailman konflikteista juuri Palestiinan tapahtumat murehdituttavat minua niin kovasti? Kai yksinkertaisesti siksi, että ne koskettavat suoraan minulle tärkeitä ihmisiä. Ja siksi, että Israel pitää yllä Länsirannan miehitystä ja toteuttaa sotilasoperaatioitaan Euroopan maiden hyväksynnän turvin, Yhdysvaltain taloudellisen ja sotilaallisen tuen voimin.
Mutta jottei totuus unohtuisi: Ihmisten käsittämätön julmuus toisiaan kohtaan ilmenee monessa muussa maailmankolkassa esimerkiksi raiskauksina, lasten kaappauksina sotilaiksi ja siviilien säälimättömänä tappamisena. Ihmisoikeusloukkaukset sekä nälkää ja kurjuutta aiheuttavat sisällissodat saavat jatkua Afrikassa ilman demokratian nimeen vannovan kansainvälisen yhteisön kunnollista, jos minkäänlaista puuttumista. Uutisissa talouskriisi jättää köyhien kuolemat ja kärsimykset varjoonsa. Ja se on väärin.
Taru Savolainen
e2