Kuntien käymässä maahanmuuttokeskustelussa on suuria kuntakohtaisia sävy- ja sisältöeroja.

Toisissa kunnissa mietitään vastaanottokeskuksen palveluja turvapaikanhakijoille ja toisissa kunnissa etsitään asuntoja suoraan töihin tuleville. Toiset kunnat haluavat harjoittaa hyvin valikoivaa maahanmuuttopolitiikkaa ja toiset kunnat ovat avanneet ovensa varsin monimuotoiselle maahanmuutolle.

Myös yleisen maahanmuuttopolitiikan tulisi nykyistä enemmän noudatella näitä kuntakohtaisia eroja. Kunnissa painottuvat eri asiat. Eri asiat myös vaativat erityistä huomiota niissä toimenpiteissä, joilla kukin kunta vastaa omaan maahanmuuttotilanteeseensa.

Maahanmuutto on monessa kunnassa ollut jo nyt keino säilyttää niitä elinkeinoja, jotka kamppailevat työvoimapulan kanssa. Työperäinen maahanmuutto on muutenkin yleisessä keskustelussa noussut voimakkaasti esille.

Iso osa työnantajista toivoo löytävänsä pysyvää työvoimaa. Samoin iso osa maahanmuuttajista olisi halukas jäämään Suomeen. Tämä on kuitenkin kokonaisuus, joka vaatii kokonaisvaltaista suunnittelua ja strategiaa.

Maahanmuuttajalle työ voi olla syy tulla Suomeen. Mutta työ ei riitä syyksi jäädä Suomeen.

Jotta maahanmuuttaja päättää jäädä Suomeen, on kotouttamisessa otettava huomioon koko muuttajan elämäntilanne ja pystyttävä vastaamaan siihen tyydyttävästi. Kuntien on pystyttävä huolehtimaan sellaisista palveluista, jotka auttavat sekä muuttajan puolisoa että koko perhettä kotoutumaan uuteen maahan.

Kunnat voisivatkin rakentaa omaksi valttikortikseen sellaisen kotouttamisen mallin, joka ottaa huomioon muuttajan koko elämäntilanteen ja sitä kautta helpottaa päätöstä jäädä Suomeen ja tulla aktiiviseksi kuntalaiseksi.

Virpi Harilahti-Juola

Projektikoordinaattori

Maaseudun Sivistysliitto

Muutoksessa mukana - monikulttuurisuushanke