"Mikäli sukupuolten tasapuolinen edustus ei toteudu pörssiyhtiöissä vuoteen 2013 mennessä, ehdotan, että säädetään pörssiyhtiöiden hallituspaikkoja koskevat sukupuolikiintiöt, vähintään 40 prosenttia kumpaakin sukupuolta." Kulttuuri-, urheilu- ja tasa-arvoministeri Paavo Arhinmäki 22.9.2011

”Ymmärrän, että vammaisille on vammaislaki, mutta miksi naisille pitäisi laatia omansa? Kiintiöajattelu on nimittäin saatanasta”. Toimittaja Tuomas Enbuske 30.9.2011

Sukupuolikiintiökeskustelu on siirtymässä politiikan areenoilta talouden pelikentille. Näkemykset kiintiöiden tarpeellisuudesta vaihtelevat laidasta laitaan. Toisaalta kiintiöt nähdään tasavertaisuuden periaatteen vastaisina, mutta toisaalta naisten osuus esimerkiksi yritysten johtopaikoilla kasvaa niin hitaasti, että kiintiöitä pidetään välttämättömänä. Kiintiökeskustelua käydään usein ontuvilla taustatiedoilla.

Suomessa viimeisen 15 vuoden aikana on nähty naisten nousu politiikan huippupaikoille pääministeriksi, valtionvarainministeriksi ja presidentiksi. Naisilla on ollut vahva rooli myös 2000-luvun hallituksissa. Eduskunnassa tilanne on kuitenkin toinen. Eduskuntaryhmien ja valiokuntien puheenjohtajien selkeä enemmistö on miehiä. Nykytilaa on perusteltu eduskunnan miesenemmistöllä. Naisten vähäistä roolia eduskunnan avainpaikoilla selittävät myös perinteet ja senioriteettiperiaate, joka nostaa avainpaikoille kokeneita miesedustajia. Politiikassa naisten osallistuminen on perinteisesti rajattu tietyille ”pehmeille” alueille, kuten sosiaali-, opetus- ja kulttuuripolitiikkaan.

Suomalaisessa elinkeinoelämässä naisjohtajat ovat edelleen selkeä, joillain aloilla jopa marginaalinen vähemmistö. Edistystä on kuitenkin saavutettu, sillä pörssiyhtiöiden ylin johto oli hyvin pitkään naisten ulottumattomissa. Marimekon perustaja Armi Ratia oli 1970-luvulla ainoa nainen suomalaisen pörssiyhtiön johdossa. Tänä päivänä suurimpien pörssiyhtiöiden hallituksissa naisia on reilu neljännes. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan naisten osuus yritysten hallituksissa on yli kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Mutta  esimerkiksi pörssiyhtiöiden toimitusjohtajissa on yhä hyvin vähän naisia.

Sukupuolikiintiöistä voidaan olla montaa mieltä, mutta onneksi yhdestä asiasta ei tarvitse kiistellä: sukupuolikiintiöt eivät epäpätevöitä. Kiintiökeskustelussa ärsyttävintä on etenkin naisten pätevyyden kyseenalaistaminen. Kyse ei ole siitä, että kiintiösäädösten takia pätevät miehet joutuisivat luovuttamaan paikkansa naiselle.

Tasa-arvo toteutuu sekä politiikassa että elinkeinoelämässä vasta sitten, kun tehtäviin valitaan parhaat henkilöt sukupuolesta riippumatta ja he saavat asianmukaisen palkan, sukupuolesta riippumatta. Jos Euroopan talousahdingossa mukana räpistelevä Suomi haluaa käyttöönsä parhaat osaajat talouskriisin voittamiseksi, sukupuoli ei voi olla esteenä.

Katariina Salmisalo
Hankesuunnittelija