Reilu kuukausi takaperin julistimme yhdessä Demos Helsingin kanssa: politiikka on liian tärkeää jätettäväksi ammattilaisille! Olen edelleen samaa mieltä Sauna-kurssimme loppuraportin pääviestin kanssa. Arkipäiväisemmässä politiikassa on yhdessä ajattelun ja päättämisen lisäksi kyse ihmisten henkisen ja sosiaalisen pääoman, oman elämän pystyvyyden ja onnellisuuden vahvistamisesta. Ilman ihmisten aktiivista osallistumista demokratia horjuu.

Osallistumisen tavat muuttuvat ja vaikuttamisen kanavat lisääntyvät – hyvä, erinomaista! On kuitenkin niin, että ainakin vielä useasta asiasta valtakunnan tasolla päätetään joskus jähmeiltäkin tuntuvissa rakenteissa, kuten eduskunnassa ja ministeriöissä. Uusien osallistumisen väylien lisäksi tarvitsemme siis politiikan lukutaitoa, kuten perustietämystä politiikasta ja yhteiskunnan rakenteista. Politiikan lukutaito on osallistumisen ja joskus myös uusien vaikuttamisen kanavien rakentamisen edellytys.

Suomalaisten politiikkatietämys on Turun yliopiston tutkijan Lauri Rapelin mukaan kohtuullisella tasolla, mutta eri väestöryhmien välillä on eroja. Esimerkiksi naisten politiikan tuntemus on miehiä heikompaa. Toisaalta korkeammin koulutetut ja johtavassa asemassa tai toimihenkilöinä toimivilla tietämys on vahvempaa. Puoluekannalla näyttäisi tutkimusten mukaan olevan yhteys politiikan lukutaitoon: heikoimmat tiedot eduskuntavaaleissa 2007 olivat perussuomalaisia ja demareita äänestäneillä. (ks. Yhteiskuntatutkimus 2008 –kyselytutkimus)

Väitän, että politiikan lukutaidolla on merkitystä ja alhainen tietotaso yhteiskunnan rakenteista voi muodostua ongelmaksi. Tiedon lisääntyminen vaikuttaa tapaamme toimia, siihen, miten elämme, kulutamme, mitä arvostamme, ihailemme ja millaisia käsityksiä meillä on esimerkiksi juuri mahdollisuuksistamme vaikuttaa.

Spekuloidaanpa. Miltä näyttäisi ensi kevään eduskuntavaalien tulos, jos naisten, nuorten, alemman koulutustason saaneiden ja perussuomalaisten kannattajat yksinkertaisesti osaisivat lukea politiikkaa paremmin?

Niin kuin aluksi totesin, politiikka on liian tärkeää jätettäväksi ammattilaisille. Lähes jokainen suomalainen saa tarvittavat tiedot peruskoulussa lukeakseen sanomalehtiä, dekkareita, Me Naisia, fb-päivityksiä, Aku Ankkaa – miksei siis myös politiikkaa?

Katariina Salmisalo
Hankesuunnittelija