Perheen merkitystä integraation edistämisessä korostettava

Suomen integraatiopolitiikka on kansainvälisessä vertailussa melko laadukasta, mutta ei kannusta maahantulijoita pitkäaikaiseen oleskeluun. Perheen merkitystä maahanmuuttajien halulle ja mahdollisuuksille kiinnittyä täysipainoisesti suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi ei tunnisteta riittävästi. Aikuisten perheenjäsenten on yhä vaikea saada pitkäaikaisia oleskelulupia.

Tulokset käyvät ilmi kansainvälisestä Migrant Integration Policy Index -selvityksestä, joka tutkii miten EU-maiden, Sveitsin, Kanadan ja Yhdysvaltojen lainsäädäntö mahdollistaa tai estää kolmansien maiden maahanmuuttajien integraatiota näissä maissa. Selvitys julkaistaan kolmen vuoden välein. Toteutuksesta vastaa Migrant Policy Group ja työtä koordinoi British Council. Tuoreet tulokset perustuvat vuoden 2010 tilanteeseen.

Suomi sijoittui vertailussa neljännelle sijalle, saaden 69 pistettä 100:sta. Ykkössijaa pitävän Ruotsin pistemäärä oli 83. Suomen integraatiopolitiikan vahvuuksiksi laskettiin poliittiset osallistumismahdollisuudet sekä syrjinnän vastaiset toimet. Erityistä kiitosta Suomi sai vähemmistövaltuutetun toimiston perustamisesta.

Suomen heikkouksiin kuuluivat pitkäaikaisen oleskelun edistäminen ja kulttuurienvälinen koulutus. Suomi edistää maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden ja heidän perheidensä osallistumista yhteiskuntaan, mutta työntekijän puolison ja muiden aikuisten perheenjäsenten yhdenvertaiset oleskeluoikeudet eivät vielä toteudu. Huollettavia aikuisia lapsia ja sukulaisia koskevat rajoitukset ovat tiukempia kuin yhdeksässä muussa vertailumaassa. Tämä heikentää perheiden halua ja mahdollisuutta sitoutua pitkäaikaisesti suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi.

Myös kansalaisuuden hakeminen voi yhä olla hidasta ja kallista ja kielitaitovaatimukset kuuluvat vertailumaiden tiukimpiin. Vain kuusi maata on asettanut yhtä tiukat kielitaitovaatimukset kuin Suomi. Vuoden 2011 alussa hyväksytty uusi kansalaisuuslaki lyhentää kansalaisuutta varten vaadittavaa oleskeluaikaa ja parantaa tilannetta joiltain osin, mutta ei muuta kielitaitovaatimuksen tasoa.

MONINAISUUS PAREMMIN HYÖDYKSI KOULUJEN ARJESSA
Maahanmuuttajaoppilaiden koulutusmahdollisuudet olivat nyt ensimmäistä kertaa esillä MIPEX-vertailussa. Koottujen tietojen perusteella vain harvat eurooppalaiset koulujärjestelmät mukautuvat tehokkaasti lisääntyneen maahanmuuton todellisuuteen ja hyödyntävät siitä seuraavia uusia mahdollisuuksia.

Tämä pätee myös Suomeen, joka saa heikot pisteet etenkin näiden uusien mahdollisuuksien huomioimisesta (44/100) ja kulttuurienvälisen koulutuksen tarjoamisesta (42/100). 

Oppilaiden akateemiset tarpeet täytetään hyvin mutta sosiaalisen integraation mahdollistavat käytännöt kouluissa ovat vielä puutteellisia. Kulttuurienvälisessä opetuksessa ei hyödynnetä oppilaiden oman elinympäristön moninaisuutta. Suurin osa opettajista ja henkilökunnasta eivät itse edusta eri kansalaisuuksia, eikä heillä välttämättä ole henkilökohtaisia valmiuksia käsitellä monimuotoisuutta. Opettajankoulutukseen hyväksytään lähinnä suomea äidinkielenään puhuvia. Opettajaksi opiskeleville pitäisi antaa koulutusta kulttuurien välisestä kohtaamisesta, jotta he voisivat olla kehittämässä monimuotoisuutta koulun arjessa, ei vain teemapäivinä.

Raportin Suomen osuuden voi ladata tästä MIPEX III_Abridged_Finland_AW.... (13.99Mt)

Tutustu MIPEX-maatuloksiin ja vertailudataan tietopankissa: http://www.mipex.eu/

Suomen MIPEX-työryhmä: http://www.britishcouncil.fi/projects/mipex_group.htm