AJATUSPAJA E2 JULKAISI KUNTA-RAPORTIN
AJATUSPAJA E2 JULKAISI KUNNALLINEN VAI KUNNOLLINEN KANSANVALTA? -TUTKIMUKSEN
Ajatuspaja e2:n teettämä tutkimus esittelee suomalaisten kuntademokratiaa koskevia näkemyksiä. Tarkastelussa ovat tyytyväisyys kotikuntaan, käsitykset vallankäytöstä, kuntalaisen roolista ja vaikuttamiskeinoista, osallistumisen motiiveista ja osallistumattomuuden syistä sekä tiedonhankinnasta ja puolueista.
Puolueet hukassa suomalaisilta
Suomalaiset ovat epätietoisia siitä, mikä puolueiden rooli on kuntatason politiikassa ja mitä puolueiden paikallisyhdistykset tarjoavat kuntalaisille. Valtaosa (60 %) kokee puolueet välttämättömiksi kunnallisen demokratian kannalta, mutta niiden rooli nähdään kapeasti. Kolme neljännestä (74 %) on sitä mieltä, että ”puolueiden paikallisyhdistyksillä on merkitystä vain vaalien yhteydessä ehdokasasettelussa ja kampanjoinnissa”.
Enemmistö (78 %) arvioi myös, että puolueet ovat paikallistasollakin liian etäällä kuntalaisten arjesta. Vain runsas kolmannes (37 %) näkee, että puolueet ovat vastapaino virkamiesvallalle kunnissa ja että (39 %) puolueet nostavat päätöksentekoon kuntalaisten tarpeita ja ongelmia. Vielä pienempi osuus (27 %) pitää puolueita uudistusten eteenpäin viejinä.
Puolueilta odotetaan vapaa-ajan harrastuksia ja vapaaehtoistyötä
Vaikka puolueita kohtaan on vahvaa epäluuloa, tehokas tapauskohtainen vaikuttaminen ja vapaa-ajantoiminta puolueiden kautta kiinnostavat suomalaisia. Harrastukset, matkat ja uudet ystävät houkuttelisivat osallistumaan. Puolueleiman saamista kuitenkin vierastetaan.
Useamman kuin joka toisen (57 %) mielestä ”puolueiden paikallisyhdistysten tulisi tehdä enemmän vapaaehtoistyötä jäsentensä ja muiden kuntalaisten hyväksi”. Ainoastaan yksi kymmenestä (11 %) on tätä vastaan. Konkreettinen auttaminen näyttäisi siis olevan puolueiden ”tie kuntalaisten sydämeen”.
Tyytyväisyyttä palveluihin, tyytymättömyyttä vallankäyttöön
Suomalaiset ovat jopa yllättävän tyytyväisiä asuinkuntaansa. Yhdeksän kymmenestä (86 %) antaa asuinalueelleen yleisarvosanan ’hyvä’. Kun näkökulmaa laajennetaan koskemaan koko kuntaa, tyytyväisyys vähenee, mutta selkeä enemmistö (71 %) pitää kotikuntaansa kokonaisuutena hyvänä. Reilusti yli puolet (58 %) pitää myös oman kuntansa palvelutarjontaa hyvänä.
Enemmistö (61 %) arvioi, että kuntalaisten valta on liian vähäistä. Vain joka kahdeksas (13 %) kokee omat vaikutusmahdollisuutensa hyviksi. Vaikuttamiskeinojen kärki on kuitenkin perinteinen. Selkeä enemmistö (78 %) on sitä mieltä, että kuntalaisen tehokkain tapa vaikuttaa on äänestäminen. Toisaalta äänestämisellä ei katsota olevan juurikaan vaikutusta itse päätöksentekoon (91 %) ja todellinen valta on ”jossain muualla” (82 %).
Nuoret eivät käännä selkää politiikalle
Vaikka suomalaisilla on kapea ja kriittinen käsitys puolueista kuntatasolla, enemmistö (59 %) toivoo, että kouluissa opetettaisiin nykyistä enemmän poliittista päätöksentekoa ja puolueita koskevia asioita. Nuoret (71 %) toivovat tätä jopa vanhempia aktiivisemmin. Samaa opetuksen ja tiedotuksen lisäämisen tarvetta viestivät korkeat ”vaikea sanoa” -vastausten osuudet sekä nuorten keskimääräistä kriittisemmät arviot tarjolla olevan tiedon riittävyydestä.
Kolme neljästä (77 %) nuoresta arvioi, että mahdollisuus vaikuttaa tehokkaasti lisäisi kiinnostusta osallistua politiikkaan. Kuusi kymmenestä (61 %) nuoresta näkee myös, että kiinnostus lisääntyisi, jos sitä kautta saisi mielenkiintoisia vapaa-ajan harrastuksia ja uusia ystäviä. Enemmistö (58 %) nuorista myöntää myös, että kiinnostusta osallistumiseen lisäisi mahdollisuus saada sitä kautta henkilökohtaista hyötyä, kuten luottamustehtäviä, taloudellista etua tai hyötyä työelämässä.
Nettiäänestäminen lisäisi äänestysaktiivisuutta
Tutkimuksessa tarkastellaan internetdemokratiaa eri näkökulmista. Vain pienehkö vähemmistö (16 %) uskoo internetkeskustelujen ja -kirjoitusten olevan tehokas tapa vaikuttaa. Sen sijaan suomalaiset uskovat, että mahdollisuus äänestää internetin kautta lisäisi äänestysaktiivisuutta.
Peräti yhdeksän kymmenestä (90 %) arvioi, että internetin kautta tapahtuva äänestäminen lisäisi nuorten äänestysaktiivisuutta. Kahdeksan kymmenestä (78 %) arvioi internetäänestämisen lisäävän myös yleisesti suomalaisten äänestysaktiivisuutta.
Äänestysaktiivisuuden näkökulmasta tärkeä havainto on se, että nukkuviksi äänestäjiksi itsensä luokittelevista kuusi kymmenestä (59 %) arvioi, että internetin kautta tapahtuva äänestäminen lisäisi heidän omaa äänestysaktiivisuuttaan. Nuorimmissa ikäryhmissä internetäänestämisen suosio on selvästi keskimääräistä korkeampaa.
Kun otetaan huomioon äänestysaktiivisuuden pitkään jatkunut lasku ja äänestämättömyyden yhteys ikään, näihin tuloksiin olisi syytä havahtua.
Tutkimusaineisto
Tutkimus perustuu 850 suomalaisen antamiin vastauksiin. Aineisto hankittiin postikyselyllä 18.5.–25.7.2007 välisenä aikana. Perinteisten taustamuuttujien (sukupuoli, koulutus, puoluekanta jne.) lisäksi tutkimuksessa vastauksia analysoidaan mm. sen mukaan, onko vastaaja äänestänyt viime kuntavaaleissa vai ei ja katsooko hän olevansa vakiintunut, liikkuva vai nukkuva äänestäjä.
Tutkimuksen on tilannut Ajatuspaja e2 (www.e2.fi) ja toteutuksesta vastaavat Karina Jutila, Pentti Kiljunen sekä Peter Ekholm, jotka vastasivat myös talvella 2007 julkaistun suomalaisten ilmastonmuutosasenteita käsittelevästä tutkimuksesta.
Lisätietoja:
Karina Jutila, 050 5515 361, karina.jutila@e2.fi
Peter Ekholm, 050 520 8995 (puhelimitse 22.10. jälkeen), klaus.ekholm@welho.com
Pentti Kiljunen, 040 545 8011, pentti.kiljunen@sci.fi (aineiston keruu ja tilastollinen analyysi)
Raporttitilaukset:
Ajatuspaja e2:n projektisihteeri Leena Koivisto, 044 5181 251, leena.koivisto@e2.fi
Raportin voi ladata myös sähköisesti Ajatuspaja e2:n internet-sivuilta kohdasta Julkaisut ja aineistot.
Takaisin
Ajatuspaja e2:n teettämä tutkimus esittelee suomalaisten kuntademokratiaa koskevia näkemyksiä. Tarkastelussa ovat tyytyväisyys kotikuntaan, käsitykset vallankäytöstä, kuntalaisen roolista ja vaikuttamiskeinoista, osallistumisen motiiveista ja osallistumattomuuden syistä sekä tiedonhankinnasta ja puolueista.
Puolueet hukassa suomalaisilta
Suomalaiset ovat epätietoisia siitä, mikä puolueiden rooli on kuntatason politiikassa ja mitä puolueiden paikallisyhdistykset tarjoavat kuntalaisille. Valtaosa (60 %) kokee puolueet välttämättömiksi kunnallisen demokratian kannalta, mutta niiden rooli nähdään kapeasti. Kolme neljännestä (74 %) on sitä mieltä, että ”puolueiden paikallisyhdistyksillä on merkitystä vain vaalien yhteydessä ehdokasasettelussa ja kampanjoinnissa”.
Enemmistö (78 %) arvioi myös, että puolueet ovat paikallistasollakin liian etäällä kuntalaisten arjesta. Vain runsas kolmannes (37 %) näkee, että puolueet ovat vastapaino virkamiesvallalle kunnissa ja että (39 %) puolueet nostavat päätöksentekoon kuntalaisten tarpeita ja ongelmia. Vielä pienempi osuus (27 %) pitää puolueita uudistusten eteenpäin viejinä.
Puolueilta odotetaan vapaa-ajan harrastuksia ja vapaaehtoistyötä
Vaikka puolueita kohtaan on vahvaa epäluuloa, tehokas tapauskohtainen vaikuttaminen ja vapaa-ajantoiminta puolueiden kautta kiinnostavat suomalaisia. Harrastukset, matkat ja uudet ystävät houkuttelisivat osallistumaan. Puolueleiman saamista kuitenkin vierastetaan.
Useamman kuin joka toisen (57 %) mielestä ”puolueiden paikallisyhdistysten tulisi tehdä enemmän vapaaehtoistyötä jäsentensä ja muiden kuntalaisten hyväksi”. Ainoastaan yksi kymmenestä (11 %) on tätä vastaan. Konkreettinen auttaminen näyttäisi siis olevan puolueiden ”tie kuntalaisten sydämeen”.
Tyytyväisyyttä palveluihin, tyytymättömyyttä vallankäyttöön
Suomalaiset ovat jopa yllättävän tyytyväisiä asuinkuntaansa. Yhdeksän kymmenestä (86 %) antaa asuinalueelleen yleisarvosanan ’hyvä’. Kun näkökulmaa laajennetaan koskemaan koko kuntaa, tyytyväisyys vähenee, mutta selkeä enemmistö (71 %) pitää kotikuntaansa kokonaisuutena hyvänä. Reilusti yli puolet (58 %) pitää myös oman kuntansa palvelutarjontaa hyvänä.
Enemmistö (61 %) arvioi, että kuntalaisten valta on liian vähäistä. Vain joka kahdeksas (13 %) kokee omat vaikutusmahdollisuutensa hyviksi. Vaikuttamiskeinojen kärki on kuitenkin perinteinen. Selkeä enemmistö (78 %) on sitä mieltä, että kuntalaisen tehokkain tapa vaikuttaa on äänestäminen. Toisaalta äänestämisellä ei katsota olevan juurikaan vaikutusta itse päätöksentekoon (91 %) ja todellinen valta on ”jossain muualla” (82 %).
Nuoret eivät käännä selkää politiikalle
Vaikka suomalaisilla on kapea ja kriittinen käsitys puolueista kuntatasolla, enemmistö (59 %) toivoo, että kouluissa opetettaisiin nykyistä enemmän poliittista päätöksentekoa ja puolueita koskevia asioita. Nuoret (71 %) toivovat tätä jopa vanhempia aktiivisemmin. Samaa opetuksen ja tiedotuksen lisäämisen tarvetta viestivät korkeat ”vaikea sanoa” -vastausten osuudet sekä nuorten keskimääräistä kriittisemmät arviot tarjolla olevan tiedon riittävyydestä.
Kolme neljästä (77 %) nuoresta arvioi, että mahdollisuus vaikuttaa tehokkaasti lisäisi kiinnostusta osallistua politiikkaan. Kuusi kymmenestä (61 %) nuoresta näkee myös, että kiinnostus lisääntyisi, jos sitä kautta saisi mielenkiintoisia vapaa-ajan harrastuksia ja uusia ystäviä. Enemmistö (58 %) nuorista myöntää myös, että kiinnostusta osallistumiseen lisäisi mahdollisuus saada sitä kautta henkilökohtaista hyötyä, kuten luottamustehtäviä, taloudellista etua tai hyötyä työelämässä.
Nettiäänestäminen lisäisi äänestysaktiivisuutta
Tutkimuksessa tarkastellaan internetdemokratiaa eri näkökulmista. Vain pienehkö vähemmistö (16 %) uskoo internetkeskustelujen ja -kirjoitusten olevan tehokas tapa vaikuttaa. Sen sijaan suomalaiset uskovat, että mahdollisuus äänestää internetin kautta lisäisi äänestysaktiivisuutta.
Peräti yhdeksän kymmenestä (90 %) arvioi, että internetin kautta tapahtuva äänestäminen lisäisi nuorten äänestysaktiivisuutta. Kahdeksan kymmenestä (78 %) arvioi internetäänestämisen lisäävän myös yleisesti suomalaisten äänestysaktiivisuutta.
Äänestysaktiivisuuden näkökulmasta tärkeä havainto on se, että nukkuviksi äänestäjiksi itsensä luokittelevista kuusi kymmenestä (59 %) arvioi, että internetin kautta tapahtuva äänestäminen lisäisi heidän omaa äänestysaktiivisuuttaan. Nuorimmissa ikäryhmissä internetäänestämisen suosio on selvästi keskimääräistä korkeampaa.
Kun otetaan huomioon äänestysaktiivisuuden pitkään jatkunut lasku ja äänestämättömyyden yhteys ikään, näihin tuloksiin olisi syytä havahtua.
Tutkimusaineisto
Tutkimus perustuu 850 suomalaisen antamiin vastauksiin. Aineisto hankittiin postikyselyllä 18.5.–25.7.2007 välisenä aikana. Perinteisten taustamuuttujien (sukupuoli, koulutus, puoluekanta jne.) lisäksi tutkimuksessa vastauksia analysoidaan mm. sen mukaan, onko vastaaja äänestänyt viime kuntavaaleissa vai ei ja katsooko hän olevansa vakiintunut, liikkuva vai nukkuva äänestäjä.
Tutkimuksen on tilannut Ajatuspaja e2 (www.e2.fi) ja toteutuksesta vastaavat Karina Jutila, Pentti Kiljunen sekä Peter Ekholm, jotka vastasivat myös talvella 2007 julkaistun suomalaisten ilmastonmuutosasenteita käsittelevästä tutkimuksesta.
Lisätietoja:
Karina Jutila, 050 5515 361, karina.jutila@e2.fi
Peter Ekholm, 050 520 8995 (puhelimitse 22.10. jälkeen), klaus.ekholm@welho.com
Pentti Kiljunen, 040 545 8011, pentti.kiljunen@sci.fi (aineiston keruu ja tilastollinen analyysi)
Raporttitilaukset:
Ajatuspaja e2:n projektisihteeri Leena Koivisto, 044 5181 251, leena.koivisto@e2.fi
Raportin voi ladata myös sähköisesti Ajatuspaja e2:n internet-sivuilta kohdasta Julkaisut ja aineistot.