Jälkikirjoitus: Populismi eduskuntavaalien jälkeen
Huhtikuun 2011 vaaleissa Perussuomalaiset sai 19,1 prosentin kannatuksen ja 39 kansanedustajaa eduskuntaan. Kannatus kasvoi edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna 15 prosenttiyksikköä. Lisäpaikkoja tuli 34. Kannatuksen kasvu oli historiallisen suuri.
Julkaisussamme "Liikkeitä laidasta laitaan, Populismin nousu Euroopassa" mainituista Perussuomalaisten ehdokkaista Teemu Lahtista lukuun ottamatta kaikki pääsivät eduskuntaan. Heistä Jussi Halla-aho valittiin hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi. Kyseisessä valiokunnassa käsitellään maahanmuuttoon ja sisäiseen turvallisuuteen liittyvät asiat.
Huikeasta vaalivoitosta huolimatta Perussuomalaiset jäi koalitiohallituksen ulkopuolelle. Syynä oli puolueen tiukka EU-vastaisuus. Puolue ei taipunut kannattamaan Portugalin tukiratkaisua eikä euromaiden vakausmekanismeja. Puolue johtaa kuitenkin eduskunnassa kolmea merkittävää valiokuntaa. Hallintovaliokunnan lisäksi heillä on ulkoasiain- ja puolustusvaliokunnan puheenjohtajuudet.
Esitimme julkaisussamme "Liikkeitä laidasta laitaan, Populismin nousu Euroopassa" neljä skenaariota Perussuomalaisten kohtalosta vaalien jälkeen. Tällä hetkellä näyttää todennäköisimmältä, että Perussuomalaiset säilyy yhtenäisenä ja samalla opposition suurimpana ryhmänä koko vaalikauden. Oppositiossa ei tarvita tiukkaa ryhmäkuria ja näkemyksiltään erilaiset edustajat mahtuvat samaan ryhmään.
Maahanmuuttovastaisten edustajien keskeisimpänä tavoitteena on vaikuttaa lainsäädäntötyöhön ja muiden puolueiden edustajien näkemyksiin. Suljetuissa valiokuntien kokouksissa ja eduskunnan epävirallisissa yhteyksissä vaikuttamistyöhön päästään ilman median ja ulkopuolisten seurantaa. Rasististen näkemysten levittäminen on mahdollista.
Ajatuspaja e2
Liikkeitä laidasta laitaan, Populismin nousu Euroopassa -julkaisu on ladattavissa tästä.
