Kansainvälinen talouskriisi iskee kovimmin kaikkein haavoittuvaisimpiin, kehitysmaiden köyhiin. Investoinnit ja ulkomailla työskentelevien sukulaisten lähettämät avustukset köyhissä kotimaissa asuville perheilleen uhkaavat ehtyä, lainanhoitokustannukset nousevat ja uusia ei heru. Työttömyys kasvaa huimaavaa vauhtia eikä keskusteluissa syrjemmälle jäänyt ruokakriisi suinkaan ole ohi – vaikka elintarvikkeiden hinnat ovatkin laskeneet vuoden 2008 huipputasosta, ruoka on edelleen kalliimpaa kuin ennen kriisiä, muistuttavat suomalaiset kansalaisjärjestöt Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan julkaisemassa Suomen kehityspolitiikan puoliväliarviossa.

Järjestöt vaativat suomalaiseen kehityspolitiikkaan lisää avoimuutta niin kotimaisten toimijoiden kuin kumppanimaiden suuntaan. Järjestöjen mukaan kehitysyhteistyön valmistelutyö on muuttunut salamyhkäiseksi kuluvalla hallituskaudella. Kumppaneille tulisi suoda enemmän sanavaltaa kehitysyhteistyön sisällön suunnittelussa, ja paikallisilla osaajilla olisi jatkossa oltava suurempi rooli yhteistyön toteutuksessa. Toimintaan liittyviä hankintoja ei tule sitoa Suomeen tai suomalaisyrityksiin. Näin avulla vastataan tehokkaammin todellisiin tarpeisiin, tuetaan paikallista elinkeinoelämää ja kumppanimaat ottavat alusta alkaen vastuun työstä mahdollisimman pitkälti omille harteilleen.

Suomen on hyödynnettävä omaa yhteiskunnallista ja julkisen sektorin osaamistaan tehokkaammin kehitysavussaan. Järjestöt katsovat Suomella olevan paljon annettavaa mm. instituutioiden ja julkisen sektorin, esimerkiksi koulutuksen kehittämisessä sekä luonnonvarojen kestävän kulutuksen edistämisessä. Uuden kehityspoliittisen ohjelman mukaisesti avulla on turvattava erityisesti yhteiskunnallisesti heikoimmassa asemassa olevien ryhmien kuten naisten, lasten, vammaisten ja vähemmistöjen asemaa kriisien runtelemissa maissa.

Lisätietoja: http://www.kepa.fi/uutiset/6972/