Kuntalaistutkimus: Kunnan järjestämiä palveluja arvostetaan
Kuntaliiton tutkimuksen mukaan kuntalaiset ovat valmiita maksamaan enemmän veroja, mikäli se turvaa kuntapalvelujen saatavuuden. Kaksi kolmesta kuntalaisesta pitää tärkeänä, että palvelut säilyvät kunnan järjestäminä myös tulevaisuudessa. Tutkimukseen vastasi 13 000 kuntalaista ympäri Suomen.
Puolet kuntalaisista on sitä mieltä, että on parempi korottaa kunnallisveroa kuin karsia kunnallisia palveluja. Viidennes vastaajista ei halua veronkorotuksia. Kunnallisveron korottamishalukkuus on hieman kasvanut neljä vuotta sitten tehdystä kyselystä.
– Vaikeina aikoina kunnat näyttäytyvät asukkaille arjen turvaverkkoina. Kunnalliset palvelut ovat kaikkien saatavilla myös taantumassa. Kansalaiset arvostavat suuresti näitä palveluita. Taantuman yli on mentävä turvaamalla palvelujen toiminta, Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne toteaa.
Arviot palveluista vaihtelevat sen mukaan, onko vastaajalla omakohtaista kokemusta palvelusta vai arvioiko vastaaja palvelua toisen käden tiedon ja mielikuvien mukaan. Jos kuntalainen on käyttänyt palvelua, hän on siihen selvästi tyytyväisempi kuin ne kuntalaiset, joilla ei ole omakohtaista kokemusta palvelun käytöstä.
– Pienissä kunnissa palvelut koetaan yleensä paremmiksi kuin suurissa kunnissa. Tulokseen vaikuttaa paitsi kuntalaisten kokema palvelujen hoidon ja tarjonnan taso myös vaatimustaso, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom sanoo.
Yksittäisistä palveluista tyytyväisyys on suurinta kirjastopalveluihin: kolme neljästä on tyytyväinen kirjastopalvelujen hoitoon omassa kunnassa. Reilusti yli puolet kuntalaisista on tyytyväisiä myös kierrätystoimintaan, jätehuoltoon, liikunta-, urheilu- ja muihin vapaa-aikapalveluihin, sairaan- ja terveydenhoitajan vastaanottopalveluun sekä kunnallistekniikkaan.
Kuntalaiset mieltävät poikkeuksetta kaikki kunnalliset palvelut ja toimet tärkeiksi. Kaikkein tärkeimmiksi kuntalaiset nostavat terveys - ja koulutuspalvelut. Yksittäisistä palveluista tärkeimpinä pidetään terveyskeskuksen lääkärivastaanottopalvelua sekä peruskouluja.
Eniten ongelmia saavutettavuudessa koetaan olevan joukkoliikennepalveluissa, hammashoidossa, mielenterveyspalveluissa ja lapsiperheiden kotipalveluissa. Näiden osalta vähintään joka neljäs arvioi saavutettavuuden huonoksi. Kuntakohtaiset saavutettavuuserot voivat palvelujen välillä vaihdella kuitenkin suuresti.
Kuntalaistutkimus on osa Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTUa, ja siihen vastasi 13 051 kuntalaista ympäri Suomen. Tutkimuksessa on mukana nykyisen kuntajaon mukaan yhteensä 40 kuntaa. Kysymyksiin vastattiin syksyn 2008 aikana myös niissä 25 kunnassa, jotka tämän vuoden alussa yhdistyivät varsinaisiin ARTTU-tutkimuskuntiin. Tutkimusaineisto ja sen tulokset annetaan tutkimuskuntien käyttöön, jotta kunnat voivat kehittää palvelujaan tietojen pohjalta.
Kevään kuluessa julkistetaan tuloksia laajan kuntalaiskyselyn muista osioista, esimerkiksi kuntalaisten asennoitumisesta kunnalliseen päätöksentekoon sekä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Lopulliset tulokset julkaistaan tutkimusraportinmuodossa vuoden 2009 lopulla.
Lisätietoja:
tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto, p. (09) 771 2504, 050 337 5634
tutkija Anni Jäntti, Kuntaliitto, p. (09) 771 2681, 050 573 9200
Lähde: www.kunnat.net
Takaisin
Puolet kuntalaisista on sitä mieltä, että on parempi korottaa kunnallisveroa kuin karsia kunnallisia palveluja. Viidennes vastaajista ei halua veronkorotuksia. Kunnallisveron korottamishalukkuus on hieman kasvanut neljä vuotta sitten tehdystä kyselystä.
– Vaikeina aikoina kunnat näyttäytyvät asukkaille arjen turvaverkkoina. Kunnalliset palvelut ovat kaikkien saatavilla myös taantumassa. Kansalaiset arvostavat suuresti näitä palveluita. Taantuman yli on mentävä turvaamalla palvelujen toiminta, Kuntaliiton toimitusjohtaja Risto Parjanne toteaa.
Arviot palveluista vaihtelevat sen mukaan, onko vastaajalla omakohtaista kokemusta palvelusta vai arvioiko vastaaja palvelua toisen käden tiedon ja mielikuvien mukaan. Jos kuntalainen on käyttänyt palvelua, hän on siihen selvästi tyytyväisempi kuin ne kuntalaiset, joilla ei ole omakohtaista kokemusta palvelun käytöstä.
– Pienissä kunnissa palvelut koetaan yleensä paremmiksi kuin suurissa kunnissa. Tulokseen vaikuttaa paitsi kuntalaisten kokema palvelujen hoidon ja tarjonnan taso myös vaatimustaso, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom sanoo.
Yksittäisistä palveluista tyytyväisyys on suurinta kirjastopalveluihin: kolme neljästä on tyytyväinen kirjastopalvelujen hoitoon omassa kunnassa. Reilusti yli puolet kuntalaisista on tyytyväisiä myös kierrätystoimintaan, jätehuoltoon, liikunta-, urheilu- ja muihin vapaa-aikapalveluihin, sairaan- ja terveydenhoitajan vastaanottopalveluun sekä kunnallistekniikkaan.
Kuntalaiset mieltävät poikkeuksetta kaikki kunnalliset palvelut ja toimet tärkeiksi. Kaikkein tärkeimmiksi kuntalaiset nostavat terveys - ja koulutuspalvelut. Yksittäisistä palveluista tärkeimpinä pidetään terveyskeskuksen lääkärivastaanottopalvelua sekä peruskouluja.
Eniten ongelmia saavutettavuudessa koetaan olevan joukkoliikennepalveluissa, hammashoidossa, mielenterveyspalveluissa ja lapsiperheiden kotipalveluissa. Näiden osalta vähintään joka neljäs arvioi saavutettavuuden huonoksi. Kuntakohtaiset saavutettavuuserot voivat palvelujen välillä vaihdella kuitenkin suuresti.
Kuntalaistutkimus on osa Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTUa, ja siihen vastasi 13 051 kuntalaista ympäri Suomen. Tutkimuksessa on mukana nykyisen kuntajaon mukaan yhteensä 40 kuntaa. Kysymyksiin vastattiin syksyn 2008 aikana myös niissä 25 kunnassa, jotka tämän vuoden alussa yhdistyivät varsinaisiin ARTTU-tutkimuskuntiin. Tutkimusaineisto ja sen tulokset annetaan tutkimuskuntien käyttöön, jotta kunnat voivat kehittää palvelujaan tietojen pohjalta.
Kevään kuluessa julkistetaan tuloksia laajan kuntalaiskyselyn muista osioista, esimerkiksi kuntalaisten asennoitumisesta kunnalliseen päätöksentekoon sekä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Lopulliset tulokset julkaistaan tutkimusraportinmuodossa vuoden 2009 lopulla.
Lisätietoja:
tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto, p. (09) 771 2504, 050 337 5634
tutkija Anni Jäntti, Kuntaliitto, p. (09) 771 2681, 050 573 9200
Lähde: www.kunnat.net
