Maahanmuutto ja sukupolvet -kirja julkaistu 20.10.2010
Maahanmuutto ja sukupolvet
Toimittaneet Tuomas Martikainen ja Lotta Haikkola
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Nuorisotutkimusverkoston yhteistyönä julkaisema tuore artikkelikokoelma Maahanmuutto ja sukupolvet on ensimmäinen laajempi katsaus maahanmuuton sukupolvistumiseen Suomessa. Suomalaisessa tutkimuksessa ja julkisessa keskustelussa maahanmuuttajataustaisiin nuoriin liittyvät kysymykset ovat tulleet tärkeämmäksi 2000-luvun kuluessa. Tämä heijastaa maahanmuuttajataustaisen väestön sukupolvistumista, sillä
maahanmuuttajien sekä ulkomailla että Suomessa syntyneet lapset ovat jo merkittävä väestöryhmä eri puolilla maata, erityisesti pääkaupunkiseudulla.
Maahanmuuttajien lapset ja toinen sukupolvi ovat nousseet merkittäväksi puheenaiheeksi amerikkalaisessa ja eurooppalaisessa tutkimuksessa 1990-luvun puolivälistä lähtien. Julkisessa keskustelussa toinen sukupolvi on tullut näkyväksi, usein siihen liitettyjen ongelmien kautta. Ranskan lähiömellakat, kunniaväkivalta, islamilainen radikalisoituminen ja koulujen eriarvoistuminen ovat tästä tunnetuimpia esimerkkejä. Maahanmuuttajien jälkeläisten elämäntilanne ja selviytyminen ovat tärkeitä kysymyksiä sekä uudelle yhteiskunnalle että kansainvälisten muuttoliikkeiden tutkimukselle. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajilla voidaan olettaa olevan valtaväestöä enemmän hankaluuksia esimerkiksi kielitaidossa tai työelämän taidoissa. Sen sijaan toisen ja sitä seuraavien sukupolvien voitaisiin olettaa olevan valtaväestöön verrattavissa, sillä he ovat pääsääntöisesti saaneet saman koulutuksen ja edellytykset kuin muu väestö. Maahanmuuttajien lasten menestystä voidaan siis pitää ulkomaalais- ja integraatiopolitiikan pitkän aikavälin onnistumisen mittarina. Suomessa kiinnostus tätä toista sukupolvea kohtaan on
kasvussa, mutta tutkimusta aiheesta on vielä vähän. Aihe on erittäin ajankohtainen, sillä maahanmuutto Suomeen alkoi kasvaa 1990-luvulla, ja tuolloin Suomeen muuttaneiden täällä syntyneet lapset ovat 2010-luvulla aikuistumassa.
Maahanmuutto ja sukupolvet -kirjan artikkeleista vastaavat toimittajien Tuomas Martikaisen ja Lotta Haikkolan lisäksi Anne Alitolppa-Niitamo, Marja Peltola, Marianne Teräs, Johanna Lasonen & Annalisa Sannino, Elina Kilpi, Sanna Markkanen, Sirkku Latomaa & Minna Suni, Tatjana Rynkänen & Sari Pöyhönen, Boglárka Straszer, Saara Oksanen, Antti Kivijärvi & Veronika Honkasalo ja Päivi
Harinen & Jussi Ronkainen. Kirjan keskeiset kohderyhmät ovat maahanmuuton ja etnisyyden tutkijat, opiskelijat ja käytännön toimijat.
Tietolipas 233
Nuorisotutkimusverkoston julkaisuja 106
299 s., nidottu | 30.1; 32.21 | ISBN 978-952-222-212-1| 28,– |
Lehdistötiedote ja kansikuva: www.finlit.fi/lehdisto
Arvostelukappaleet: Julkaisusihteeri Maija Hakala, maija.hakala(at)finlit.fi, p. 0201 131 350
Takaisin
Toimittaneet Tuomas Martikainen ja Lotta Haikkola
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Nuorisotutkimusverkoston yhteistyönä julkaisema tuore artikkelikokoelma Maahanmuutto ja sukupolvet on ensimmäinen laajempi katsaus maahanmuuton sukupolvistumiseen Suomessa. Suomalaisessa tutkimuksessa ja julkisessa keskustelussa maahanmuuttajataustaisiin nuoriin liittyvät kysymykset ovat tulleet tärkeämmäksi 2000-luvun kuluessa. Tämä heijastaa maahanmuuttajataustaisen väestön sukupolvistumista, sillä
maahanmuuttajien sekä ulkomailla että Suomessa syntyneet lapset ovat jo merkittävä väestöryhmä eri puolilla maata, erityisesti pääkaupunkiseudulla.
Maahanmuuttajien lapset ja toinen sukupolvi ovat nousseet merkittäväksi puheenaiheeksi amerikkalaisessa ja eurooppalaisessa tutkimuksessa 1990-luvun puolivälistä lähtien. Julkisessa keskustelussa toinen sukupolvi on tullut näkyväksi, usein siihen liitettyjen ongelmien kautta. Ranskan lähiömellakat, kunniaväkivalta, islamilainen radikalisoituminen ja koulujen eriarvoistuminen ovat tästä tunnetuimpia esimerkkejä. Maahanmuuttajien jälkeläisten elämäntilanne ja selviytyminen ovat tärkeitä kysymyksiä sekä uudelle yhteiskunnalle että kansainvälisten muuttoliikkeiden tutkimukselle. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajilla voidaan olettaa olevan valtaväestöä enemmän hankaluuksia esimerkiksi kielitaidossa tai työelämän taidoissa. Sen sijaan toisen ja sitä seuraavien sukupolvien voitaisiin olettaa olevan valtaväestöön verrattavissa, sillä he ovat pääsääntöisesti saaneet saman koulutuksen ja edellytykset kuin muu väestö. Maahanmuuttajien lasten menestystä voidaan siis pitää ulkomaalais- ja integraatiopolitiikan pitkän aikavälin onnistumisen mittarina. Suomessa kiinnostus tätä toista sukupolvea kohtaan on
kasvussa, mutta tutkimusta aiheesta on vielä vähän. Aihe on erittäin ajankohtainen, sillä maahanmuutto Suomeen alkoi kasvaa 1990-luvulla, ja tuolloin Suomeen muuttaneiden täällä syntyneet lapset ovat 2010-luvulla aikuistumassa.
Maahanmuutto ja sukupolvet -kirjan artikkeleista vastaavat toimittajien Tuomas Martikaisen ja Lotta Haikkolan lisäksi Anne Alitolppa-Niitamo, Marja Peltola, Marianne Teräs, Johanna Lasonen & Annalisa Sannino, Elina Kilpi, Sanna Markkanen, Sirkku Latomaa & Minna Suni, Tatjana Rynkänen & Sari Pöyhönen, Boglárka Straszer, Saara Oksanen, Antti Kivijärvi & Veronika Honkasalo ja Päivi
Harinen & Jussi Ronkainen. Kirjan keskeiset kohderyhmät ovat maahanmuuton ja etnisyyden tutkijat, opiskelijat ja käytännön toimijat.
Tietolipas 233
Nuorisotutkimusverkoston julkaisuja 106
299 s., nidottu | 30.1; 32.21 | ISBN 978-952-222-212-1| 28,– |
Lehdistötiedote ja kansikuva: www.finlit.fi/lehdisto
Arvostelukappaleet: Julkaisusihteeri Maija Hakala, maija.hakala(at)finlit.fi, p. 0201 131 350