Suomelle hyvät arvosanat maahanmuuttopolitiikasta
LEHDISTÖTIEDOTE Julkaistavissa 13.11.2007 klo 11
EU-tason arviointi antaa Suomelle hyvät arvosanat
maahanmuuttopolitiikasta
Mipex-tutkimuksen perusteella Suomessa maahanmuuttajien työmarkkinoille pääsyä on helpotettu monin toimenpitein. Poliittista osallistumista edistävät ohjelmat ovat Ruotsin ja Luxemburgin jälkeen kolmanneksi tehokkaimpia EU:n 25 jäsenmaan joukossa. Maahanmuuttajilla on oikeus perheen yhdistämiseen ja syrjimättömyyteen sekä oikeus antaa panoksensa maan talous- ja elinkeinoelämään. Maan toimenpideohjelmat näiltä osin on kaikki arvioitu jossain määrin suotuisiksi. Sen sijaan kansalaisuuden hankkimisen osalta Suomen pistemäärä on arvioinnissa vain keskinkertainen.
Suomen kiitettävä politiikka (täydet pisteet arvioinnissa)
• Syrjinnän vastaisen lainsäädännön määritelmät, käsitteet ja soveltamisen alat
• Vaalioikeudet ja poliittiset vapaudet
• Työsuhdeturva ja työmarkkina-asemaan liittyvät oikeudet
Ruotsi arvioinnin kärjessä
Tutkimukseen osallistuneesta 28 maasta yhdeksän harjoitti osittain suotuisaa kotouttamispolitiikkaa kaikkien tarkastelussa olleiden tekijöiden osalta. Parhaat kokonaisarviot saivat Ruotsi, Norja ja Suomi, eräät läntisen Välimeren maat, osa Benelux-maista sekä Kanada ja Yhdistynyt kuningaskunta. Viiden maan – Latvian, Kyproksen, Kreikan, Slovakian ja Itävallan – kotouttamispolitiikka todettiin ainakin jossain määrin epäsuotuisaksi kautta linjan. Baltian tasa¬vallat, itäisen Välimeren ja Keski-Euroopan maat sekä Tanska olivat niiden kymmenen maan joukossa, jotka saivat alimmat pisteet. Vain Ruotsi sai niin korkeat yhteispisteet, että sen kotouttamispolitiikkaa voidaan pitää kauttaaltaan kiitettävänä.
EU:n jäsenmaat (EU25-maat) saivat parhaat pisteet pitkäaikaista maassa oleskelua helpot¬tavasta politiikastaan. Kauaksi tästä ei jääty myöskään syrjinnän vastaisista toimista, perheiden yhdistämisestä ja työmarkkinoille pääsystä annetuissa pisteissä. Syrjimättömyyslait ovat läntisen Euroopan maiden valttikortti kotouttamisen edistämisessä.
EU-maiden kotouttamispolitiikka menestyi heikoimmin kansalaisuuteen ja poliittiseen osallistumiseen liittyvissä kysymyksissä. Kansalaisuus¬asioista ja pitkäaikaisesta maassa oleskelusta annetut pisteet eivät korkeimmillaankaan edusta suotuisia toimintatapoja.
Maahanmuuttajien oikeudet osallistua politiikkaan olivat heikoimmat Keski- ja Itä-Euroopan maissa, joiden poliittiset tavoitteet ja lainsäädäntö eivät keskimäärin edistä kotouttamista. Vain yksi maa harjoitti kiitettävää politiikkaa yhden toimintalohkon jokaisella muuttujalla (Ruotsin työmarkkinoille pääsyä edistävä politiikka). Kaikissa muissakin toimintalohkoissa Ruotsi on 28 Mipex-maan kärjessä. Kansalaisuuskysymyksessä Ruotsi ja Belgia ovat tasapisteissä. Länsi-, Keski- ja Itä-Euroopan maat saavat lähes samat pisteet perheiden yhdistämistä ja pitkäaikaista maassa oleskelua helpottavista tavoitteistaan, mutta kansalaisuusasioissa, työmarkkinoille pääsyssä ja poliittisessa osallistumisessa Keski- ja Itä-Euroopan maat jäävät selvästi jälkeen Länsi-Euroopan maista.
Tutkija Veronika Honkasalo: Huomiota maahanmuuttopolitiikan käytännön toteutumiseen ja maahanmuuttajien arkeen Suomessa
Veronika Honkasalon mukaan Suomessa on viime aikoina ryhdistäydytty kiinnittämään poliittisella tasolla huomiota maahanmuuttoon liittyviin kysymyksiin. Yhtenä suurena haasteena on kuitenkin se, miten asetukset ja lakipykälät näkyvät arjessa ja ruohonjuuritasolla ja miten ne koskettavat eri väestöryhmiä, esimerkiksi maahanmuuttajanuoria.
Honkasalo nostaa esille myös maahanmuuttoon liittyvät käsitteet. Hänen mukaansa käsitteet ovat usein ladattuja ja herkkiä sekä niitä käyttäville, mutta erityisesti niiden kohteena oleville. Suomen kieli ei myöskään aina taivu kansainvälisille termeille. Kotoutumisesta ja integraatiosta on Suomessa tullut maahanmuuttopolitiikan yhteydessä muotisanoja. Näille sanoille on kuitenkin kuvaavaa se, että ne ilmentävät nimenomaan maahanmuuttajien ”sopeutumista” ja oletettua ”sulautumista” suomalaiseen yhteiskuntaan.
Honkasalo nostaa artikkelissaan esille sen, että kotoutumisen onnistumista mitataan erilaisin tavoin, esimerkiksi kielitaidolla ja työmarkkina-asemalla. Suomessa on taipumus määritellä kotoutuminen suomalaisittain erityisesti työn kautta. Siihen, kuinka kotoisaksi suomalaisen yhteiskunnan kokee, vaikuttaa kuitenkin myös esimerkiksi ystävyysverkostot, vapaa-ajan harrastukset ja laajemmin kansalaisyhteiskuntaan osallistuminen. Tämä tarkoittaa myös kotoutumisen ja integraation ulottamista koskemaan ”suomalaisina” itseään pitäviä ja niin sanotusti valtaväestön edustajia. Usein kotoutumista ja integraatiota ei kuitenkaan käytetä valtaväestön edustajista.
Honkasalon mukaan onnistuneen maahanmuutto¬politiikan kannalta olisi kuitenkin tärkeää pohtia ylipäätään sitä, minkälainen on se suomalainen yhteiskunta, johon maahanmuuttajia halutaan kotouttaa. Mikä mittaa onnistunutta kotoutumista? Kenen ehdoilla kotoutumi¬nen tapahtuu? Onko asioita, joihin valtaväestön tulisi kotoutua? Muuttaa asenteitaan, suhtautumis- ja ajattelutapojaan onnistuneemman maahan¬muuttopolitiikan takaamiseksi? Entä mitä me tarkoitamme, kun puhumme monikulttuurisuudesta? Puhummeko poliittisesta tahdosta, ideologiasta, toimintatavoista vai kuvailemmeko ainoastaan väestöryhmien kulttuuritaustoja ja rinnakkaiseloa?
Honkasalo painottaa myös, että suomalaisen maahanmuuttopolitiikan haasteita on nimenomaan valta¬väestön asenteisiin vaikuttaminen ja monikulttuurisuuden edistäminen arkielämässä ja ruohonjuuritasolla. Lakiuudistukset ovat hyvä askel kohti toimivampaa monikulttuurista yhteiskuntaa, mutta niiden toimenpanoon tulisi panostaa yhtä paljon kuin varsinaisten lakipykälien suunnitteluun. Myös poliittista tahtoa on löydyttävä siinä määrin, että ikävistä asioista, kuten rasismista ja ennakkoluuloisuudesta, uskalletaan puhua ja toimintoja niiden kitkemiseksi kehitetään.
Mikä on Mipex?
Mipex on maahanmuuttajien kotouttamispolitiikkaa kartoittava indeksi (Migrant Integration Policy Index). Sillä mitataan 25 EU-maan ja kolmen EU:n ulkopuolisen maan (Kanada, Norja ja Sveitsi) lainsäädäntöä ja poliittisia tavoitteita, joita tarkastellaan 140 muuttujan avulla. Näin syntyy laaja ja monitahoinen kuva maahanmuuttajien elinympäristöstä ja vaikutusmahdollisuuksista Euroopassa. Indeksi kattaa kuusi keskeistä toimintalohkoa, jotka vaikuttavat maahanmuuttajan elämään ja matkaan kohti kansalaisuutta: pääsy työmarkkinoille, perheiden yhdistäminen, pitkäaikainen maassa oleskelu, poliittinen osallistuminen, kansalaisuuden saaminen ja syrjinnän vastaiset toimet.
Koko raportti on ladattavissa osoitteessa www.integrationindex.eu. Suomenkielinen tiivistelmä osoitteessa www.e2.fi
Suomenkielisen tiivistelmän ovat julkaisseet yhteistyössä Ajatuspaja e2 ja British Council.
Lisätietoja Mipex-arvioinnin sisällöstä: Thomas Huddleston, puh. +32 479 347 773
Lisätietoja Suomen osuudesta: Tuija Talvitie, British Council, puh. 09 7743 3310 / 050 560 7400, sähköposti tuija.talvitie@britishcouncil.fi
Leena Koivisto, Ajatuspaja e2, puh. 044 5181 251, sähköposti leena.koivisto@e2.fi
Takaisin
EU-tason arviointi antaa Suomelle hyvät arvosanat
maahanmuuttopolitiikasta
Mipex-tutkimuksen perusteella Suomessa maahanmuuttajien työmarkkinoille pääsyä on helpotettu monin toimenpitein. Poliittista osallistumista edistävät ohjelmat ovat Ruotsin ja Luxemburgin jälkeen kolmanneksi tehokkaimpia EU:n 25 jäsenmaan joukossa. Maahanmuuttajilla on oikeus perheen yhdistämiseen ja syrjimättömyyteen sekä oikeus antaa panoksensa maan talous- ja elinkeinoelämään. Maan toimenpideohjelmat näiltä osin on kaikki arvioitu jossain määrin suotuisiksi. Sen sijaan kansalaisuuden hankkimisen osalta Suomen pistemäärä on arvioinnissa vain keskinkertainen.
Suomen kiitettävä politiikka (täydet pisteet arvioinnissa)
• Syrjinnän vastaisen lainsäädännön määritelmät, käsitteet ja soveltamisen alat
• Vaalioikeudet ja poliittiset vapaudet
• Työsuhdeturva ja työmarkkina-asemaan liittyvät oikeudet
Ruotsi arvioinnin kärjessä
Tutkimukseen osallistuneesta 28 maasta yhdeksän harjoitti osittain suotuisaa kotouttamispolitiikkaa kaikkien tarkastelussa olleiden tekijöiden osalta. Parhaat kokonaisarviot saivat Ruotsi, Norja ja Suomi, eräät läntisen Välimeren maat, osa Benelux-maista sekä Kanada ja Yhdistynyt kuningaskunta. Viiden maan – Latvian, Kyproksen, Kreikan, Slovakian ja Itävallan – kotouttamispolitiikka todettiin ainakin jossain määrin epäsuotuisaksi kautta linjan. Baltian tasa¬vallat, itäisen Välimeren ja Keski-Euroopan maat sekä Tanska olivat niiden kymmenen maan joukossa, jotka saivat alimmat pisteet. Vain Ruotsi sai niin korkeat yhteispisteet, että sen kotouttamispolitiikkaa voidaan pitää kauttaaltaan kiitettävänä.
EU:n jäsenmaat (EU25-maat) saivat parhaat pisteet pitkäaikaista maassa oleskelua helpot¬tavasta politiikastaan. Kauaksi tästä ei jääty myöskään syrjinnän vastaisista toimista, perheiden yhdistämisestä ja työmarkkinoille pääsystä annetuissa pisteissä. Syrjimättömyyslait ovat läntisen Euroopan maiden valttikortti kotouttamisen edistämisessä.
EU-maiden kotouttamispolitiikka menestyi heikoimmin kansalaisuuteen ja poliittiseen osallistumiseen liittyvissä kysymyksissä. Kansalaisuus¬asioista ja pitkäaikaisesta maassa oleskelusta annetut pisteet eivät korkeimmillaankaan edusta suotuisia toimintatapoja.
Maahanmuuttajien oikeudet osallistua politiikkaan olivat heikoimmat Keski- ja Itä-Euroopan maissa, joiden poliittiset tavoitteet ja lainsäädäntö eivät keskimäärin edistä kotouttamista. Vain yksi maa harjoitti kiitettävää politiikkaa yhden toimintalohkon jokaisella muuttujalla (Ruotsin työmarkkinoille pääsyä edistävä politiikka). Kaikissa muissakin toimintalohkoissa Ruotsi on 28 Mipex-maan kärjessä. Kansalaisuuskysymyksessä Ruotsi ja Belgia ovat tasapisteissä. Länsi-, Keski- ja Itä-Euroopan maat saavat lähes samat pisteet perheiden yhdistämistä ja pitkäaikaista maassa oleskelua helpottavista tavoitteistaan, mutta kansalaisuusasioissa, työmarkkinoille pääsyssä ja poliittisessa osallistumisessa Keski- ja Itä-Euroopan maat jäävät selvästi jälkeen Länsi-Euroopan maista.
Tutkija Veronika Honkasalo: Huomiota maahanmuuttopolitiikan käytännön toteutumiseen ja maahanmuuttajien arkeen Suomessa
Veronika Honkasalon mukaan Suomessa on viime aikoina ryhdistäydytty kiinnittämään poliittisella tasolla huomiota maahanmuuttoon liittyviin kysymyksiin. Yhtenä suurena haasteena on kuitenkin se, miten asetukset ja lakipykälät näkyvät arjessa ja ruohonjuuritasolla ja miten ne koskettavat eri väestöryhmiä, esimerkiksi maahanmuuttajanuoria.
Honkasalo nostaa esille myös maahanmuuttoon liittyvät käsitteet. Hänen mukaansa käsitteet ovat usein ladattuja ja herkkiä sekä niitä käyttäville, mutta erityisesti niiden kohteena oleville. Suomen kieli ei myöskään aina taivu kansainvälisille termeille. Kotoutumisesta ja integraatiosta on Suomessa tullut maahanmuuttopolitiikan yhteydessä muotisanoja. Näille sanoille on kuitenkin kuvaavaa se, että ne ilmentävät nimenomaan maahanmuuttajien ”sopeutumista” ja oletettua ”sulautumista” suomalaiseen yhteiskuntaan.
Honkasalo nostaa artikkelissaan esille sen, että kotoutumisen onnistumista mitataan erilaisin tavoin, esimerkiksi kielitaidolla ja työmarkkina-asemalla. Suomessa on taipumus määritellä kotoutuminen suomalaisittain erityisesti työn kautta. Siihen, kuinka kotoisaksi suomalaisen yhteiskunnan kokee, vaikuttaa kuitenkin myös esimerkiksi ystävyysverkostot, vapaa-ajan harrastukset ja laajemmin kansalaisyhteiskuntaan osallistuminen. Tämä tarkoittaa myös kotoutumisen ja integraation ulottamista koskemaan ”suomalaisina” itseään pitäviä ja niin sanotusti valtaväestön edustajia. Usein kotoutumista ja integraatiota ei kuitenkaan käytetä valtaväestön edustajista.
Honkasalon mukaan onnistuneen maahanmuutto¬politiikan kannalta olisi kuitenkin tärkeää pohtia ylipäätään sitä, minkälainen on se suomalainen yhteiskunta, johon maahanmuuttajia halutaan kotouttaa. Mikä mittaa onnistunutta kotoutumista? Kenen ehdoilla kotoutumi¬nen tapahtuu? Onko asioita, joihin valtaväestön tulisi kotoutua? Muuttaa asenteitaan, suhtautumis- ja ajattelutapojaan onnistuneemman maahan¬muuttopolitiikan takaamiseksi? Entä mitä me tarkoitamme, kun puhumme monikulttuurisuudesta? Puhummeko poliittisesta tahdosta, ideologiasta, toimintatavoista vai kuvailemmeko ainoastaan väestöryhmien kulttuuritaustoja ja rinnakkaiseloa?
Honkasalo painottaa myös, että suomalaisen maahanmuuttopolitiikan haasteita on nimenomaan valta¬väestön asenteisiin vaikuttaminen ja monikulttuurisuuden edistäminen arkielämässä ja ruohonjuuritasolla. Lakiuudistukset ovat hyvä askel kohti toimivampaa monikulttuurista yhteiskuntaa, mutta niiden toimenpanoon tulisi panostaa yhtä paljon kuin varsinaisten lakipykälien suunnitteluun. Myös poliittista tahtoa on löydyttävä siinä määrin, että ikävistä asioista, kuten rasismista ja ennakkoluuloisuudesta, uskalletaan puhua ja toimintoja niiden kitkemiseksi kehitetään.
Mikä on Mipex?
Mipex on maahanmuuttajien kotouttamispolitiikkaa kartoittava indeksi (Migrant Integration Policy Index). Sillä mitataan 25 EU-maan ja kolmen EU:n ulkopuolisen maan (Kanada, Norja ja Sveitsi) lainsäädäntöä ja poliittisia tavoitteita, joita tarkastellaan 140 muuttujan avulla. Näin syntyy laaja ja monitahoinen kuva maahanmuuttajien elinympäristöstä ja vaikutusmahdollisuuksista Euroopassa. Indeksi kattaa kuusi keskeistä toimintalohkoa, jotka vaikuttavat maahanmuuttajan elämään ja matkaan kohti kansalaisuutta: pääsy työmarkkinoille, perheiden yhdistäminen, pitkäaikainen maassa oleskelu, poliittinen osallistuminen, kansalaisuuden saaminen ja syrjinnän vastaiset toimet.
Koko raportti on ladattavissa osoitteessa www.integrationindex.eu. Suomenkielinen tiivistelmä osoitteessa www.e2.fi
Suomenkielisen tiivistelmän ovat julkaisseet yhteistyössä Ajatuspaja e2 ja British Council.
Lisätietoja Mipex-arvioinnin sisällöstä: Thomas Huddleston, puh. +32 479 347 773
Lisätietoja Suomen osuudesta: Tuija Talvitie, British Council, puh. 09 7743 3310 / 050 560 7400, sähköposti tuija.talvitie@britishcouncil.fi
Leena Koivisto, Ajatuspaja e2, puh. 044 5181 251, sähköposti leena.koivisto@e2.fi