Ulkopoliittinen instituutti järjesti taannoin Yhdysvaltain tutkimuksen päivät, jossa keskusteltiin maan tämän hetkisestä tilanteesta ja tutkimuksesta. Keskeisenä teemana oli Yhdysvaltain suurvalta-aseman suhteellinen heikkeneminen, taloudellinen tilanne ja syyskuun 11. päivän iskut. Tässä muutama tiivistys tilaisuuden alustuksista. 

Yhdysvaltojen ulkopoliittinen suunta muuttui syyskuun 11.päivän iskun jälkeen. Rajat suljettiin, sotilasmenoja kasvatettiin ja ulkomaalaisiin alettiin suhtautua epäillen. Ongelmia on juostu siitä lähtien karkuun. Yhdysvaltojen tulisi päästä pois terrori-iskujen jälkeisestä tunnelmasta, jotta nykyiset ongelmat pystyttäisiin ratkaisemaan. 

Huhtikuussa 2011 Yhdysvaltojen velka oli 14,25 biljoonaa dollaria, joka on noin 100 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. 

Sisäpoliittisena ongelmana on suurten ikäluokkien vanhentuminen. Miten Yhdysvalloilla on varaa  kattaa tämän ikäluokan sosiaali- ja terveyskulut? Amerikkalaisten kotitalouksien ahdinkoon tulisi myös puuttua. Vuonna 2009 kotitalouksien tulot olivat vuoden 2000 mediaani arvoa alhaisemmat. Varallisuus ei ole tasaisesta jakautunut. Rikkaimmalla yhdellä prosentilla väestöstä on hallussaan enemmän varallisuutta kuin alimmalla 90 prosentilla yhteensä. Varakkaat päättävät politiikan suunnasta. Tästä doktriinistä Yhdysvaltojen tulisi päästä pois. Se tarvitsisi sisäpolitiikassaan pitkäjänteistä rakenteellista uudistusta.

Yhdysvallat tulee todennäköisesti säilymään lähivuosinakin sotilaallisena suurvaltana, mutta muilla alueilla sen vallan arvioidaan heikentyvän. Syynä aseman menettämiseen on toisten valtioiden – lähinnä Kiinan, Intian ja Brasilian – taloudellinen nousu, globalisaatio ja kasvava keskinäisriippuvuus. Yhdysvallat ei kykene enää olemaan järjestelmän rakentaja kansainvälisillä areenoilla, vaan se joutuu elämään tilanteen mukaan. Yhdysvaltojen heikkenemisestä ja suurvalta-aseman menettämisestä on puhuttu jo 1970-luvun öljykriisistä lähtien. Nähtäväksi jää, johtaako tämänhetkinen kriisi Yhdysvaltojen suurvalta-aseman lopulliseen romahtamiseen vai ei. 

Maassa on myönteistäkin kehitystä. Väestö kasvaa, toisin kuin muissa länsimaissa. Poliittinen järjestelmä on vakaa, sietokykyinen ja sopeutuva. 

Ensi vuoden presidentinvaaleja ajatellen tilanne on mielenkiintoinen. Obamaan ollaan pettyneitä. Hän ei ole täyttänyt hänee kohdistuneita odotuksia. Uudelleenvalinta näyttääkin epätodennäköiseltä. Paljon riippuu siitä millainen ehdokas republikaaneilla tulee olemaan. Hyvin oikealla oleva ehdokas edesauttaisi Obaman uudelleenvalintaa, kun taas keskellä oleva ehdokas, vaikeuttaisi tilannetta huomattavasti.

Elina Helmanen

Harjoittelija