YK: Maailmantalouden myllerrys katastrofi köyhille
YK ja useat sen alajärjestöt varoittivat G20-maiden kokouksen aattona kansainvälisen talouskriisin saattavan laukaista inhimillisen katastrofin maailman köyhimmissä maissa.
YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moon kertoi tiedottajansa välityksellä aikovansa painostaa Lontoon kokouksen osanottajat ryhtymään viipymättä ja yhteisvoimin kehitystä ja haavoittuvien ihmisten tulevaisuudenuskoa tukeviin toimenpiteisiin.
YK:n kehitysohjelma UNDP:n varapääjohtaja Ad Melkertin mukaan talouskriisi on elämän ja kuoleman kysymys monelle kehitysmaiden köyhälle ihmiselle.
Aikaisempia lamakausia koskevat analyysit osoittavat, että köyhät kehitysmaat kärsivät taantumista huomattavasti rikkaita maita enemmän. Vaikutukset näkyvät työttömyytenä ja tulotason alentumisena, mutta myös terveydenhuollossa ja koulutuksessa, sillä väestön eliniänodote laskee ja lasten koulunkäynti vähenee. Tytöt joutuvat jättämään koulun kesken vielä poikia useammin.
Köyhien perheiden määrä lisääntyy ulkomailla asuvien sukulaisten rahalähetysten ehtyessä, ulkomaankauppa romahtaa ja perushyödykkeiden hinnat heilahtelevat. Köyhyyden lisääntyminen vaikuttaa lähes suoraan lapsikuolleisuuden kasvuun; Kolmen prosentin lasku kehitysmaan bruttokansantuotteessa merkitsee 47 - 120 lapsikuolemaa lisää jokaista tuhatta syntymää kohden.
”Voi kestää vuosia ennen kuin pääsemme takaisin samalle (kriisiä edeltäneelle) talouskasvun ja inhimillisen kehityksen tasolle. Pahimmillaan laman vaikutukset tuntuvat vielä vuonna 2020”, Melkert varoitteli.
YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon pääjohtaja Koïchiro Matsuura puolestaan vaati lisäsatsauksia koulutukseen. Tutkimusten mukaan kehitysmaissa keskimääräisen koulu-uran pidentäminen vuodella kasvattaa henkilöä kohti karttuvaa bruttokansantuotetta 4-6 prosentilla.
”Investoimalla koulutukseen paitsi tuemme talouden elpymistä nyt, myös kylvämme voimakkaamman talouskasvun ja yhteiskunnallisesti vakaamman tulevaisuuden siemeniä”, Matsuura kannusti.
G20-maiden edustajat pohtivat parhaillaan Lontoossa keinoja globaalin laman aisoihin laittamiseksi ja maailmantalouden kääntämiseksi takaisin kasvu-uralle. Useiden arvioiden mukaan kokoukselta odotetaan aivan liian suuria saavutuksia. Onnistuneena lopputuloksena voitaisiin pitää sitovia lupauksia kasvattaa kehitysapua, yhteisymmärrystä konkreettisista toimista kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden valvonnan tehostamiseksi ja kaupan tukemiseksi sekä lisärahoituspäätöksiä Kansainväliselle valuuttarahasto IMF:lle.
Lisää aiheesta:
http://undp.org.ua/en/media/1-undp-news/779-higher-death-and-school-drop-out-rates-threaten-poor-countries-as-they-face-the-global-economic-crisis-undp-warns
http://news.bbc.co.uk/2/hi/business/7977939.stm
Takaisin
YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moon kertoi tiedottajansa välityksellä aikovansa painostaa Lontoon kokouksen osanottajat ryhtymään viipymättä ja yhteisvoimin kehitystä ja haavoittuvien ihmisten tulevaisuudenuskoa tukeviin toimenpiteisiin.
YK:n kehitysohjelma UNDP:n varapääjohtaja Ad Melkertin mukaan talouskriisi on elämän ja kuoleman kysymys monelle kehitysmaiden köyhälle ihmiselle.
Aikaisempia lamakausia koskevat analyysit osoittavat, että köyhät kehitysmaat kärsivät taantumista huomattavasti rikkaita maita enemmän. Vaikutukset näkyvät työttömyytenä ja tulotason alentumisena, mutta myös terveydenhuollossa ja koulutuksessa, sillä väestön eliniänodote laskee ja lasten koulunkäynti vähenee. Tytöt joutuvat jättämään koulun kesken vielä poikia useammin.
Köyhien perheiden määrä lisääntyy ulkomailla asuvien sukulaisten rahalähetysten ehtyessä, ulkomaankauppa romahtaa ja perushyödykkeiden hinnat heilahtelevat. Köyhyyden lisääntyminen vaikuttaa lähes suoraan lapsikuolleisuuden kasvuun; Kolmen prosentin lasku kehitysmaan bruttokansantuotteessa merkitsee 47 - 120 lapsikuolemaa lisää jokaista tuhatta syntymää kohden.
”Voi kestää vuosia ennen kuin pääsemme takaisin samalle (kriisiä edeltäneelle) talouskasvun ja inhimillisen kehityksen tasolle. Pahimmillaan laman vaikutukset tuntuvat vielä vuonna 2020”, Melkert varoitteli.
YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon pääjohtaja Koïchiro Matsuura puolestaan vaati lisäsatsauksia koulutukseen. Tutkimusten mukaan kehitysmaissa keskimääräisen koulu-uran pidentäminen vuodella kasvattaa henkilöä kohti karttuvaa bruttokansantuotetta 4-6 prosentilla.
”Investoimalla koulutukseen paitsi tuemme talouden elpymistä nyt, myös kylvämme voimakkaamman talouskasvun ja yhteiskunnallisesti vakaamman tulevaisuuden siemeniä”, Matsuura kannusti.
G20-maiden edustajat pohtivat parhaillaan Lontoossa keinoja globaalin laman aisoihin laittamiseksi ja maailmantalouden kääntämiseksi takaisin kasvu-uralle. Useiden arvioiden mukaan kokoukselta odotetaan aivan liian suuria saavutuksia. Onnistuneena lopputuloksena voitaisiin pitää sitovia lupauksia kasvattaa kehitysapua, yhteisymmärrystä konkreettisista toimista kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden valvonnan tehostamiseksi ja kaupan tukemiseksi sekä lisärahoituspäätöksiä Kansainväliselle valuuttarahasto IMF:lle.
Lisää aiheesta:
http://undp.org.ua/en/media/1-undp-news/779-higher-death-and-school-drop-out-rates-threaten-poor-countries-as-they-face-the-global-economic-crisis-undp-warns
http://news.bbc.co.uk/2/hi/business/7977939.stm
