Hallitus on unohtanut kehitysmaiden köyhät kaventaessaan kumppanimaiden julkisen sektorin tukea ja tehnyt kehitysyhteistyöstä suomalaisyritysten vienninedistämisvälineen. Kehityspolitiikkaa valmistellaan pienissä piireissä eikä kumppanimailla ole riittävästi sanavaltaa sen sisällön suunnittelussa. Viime vuodet euromääräisessä kasvussa ollut kehitysrahoitus uhkaa kääntyä laskuun laman myötä. Muun muassa tällaisiin väitteisiin hallituspuolueiden edustajat saivat vastata eilen Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan järjestämässä seminaarissa Helsingissä.

Kansainvälinen talouskriisi iskee kovimmin kaikkein haavoittuvaisimpiin, kehitysmaiden köyhiin. Investoinnit ja ulkomailla työskentelevien sukulaisten lähettämät avustukset köyhissä kotimaissa asuville perheilleen uhkaavat ehtyä, lainanhoitokustannukset nousevat ja uusia ei heru. Työttömyys kasvaa huimaavaa vauhtia eikä keskusteluissa syrjemmälle jäänyt ruokakriisi suinkaan ole ohi – vaikka elintarvikkeiden hinnat ovatkin laskeneet vuoden 2008 huipputasosta, ruoka on edelleen kalliimpaa kuin ennen kriisiä, muistuttavat suomalaiset kansalaisjärjestöt Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan julkaisemassa Suomen kehityspolitiikan puoliväliarviossa.

Enemmistö suomalaisista pitää ilmastonmuutosta suurempana uhkana kuin taantumaa. Ilmastoasenteita kartoittaneessa kyselyssä lähes 60 prosenttia suomalaisista arvioi ilmastonmuutoksen lamaa pahemmaksi ongelmaksi.

Saasteet, ilmastonmuutos ja raju väestönkasvu tulevat jo lähitulevaisuudessa koettelemaan maailman vesivarantoja raskaalla kädellä. Ilman koko maailmanlaajuisen yhteisön tuntuvia panostuksia vesivarantojen suojeluun sekä veden jakelun ja käytön kestävyyden parantamiseen monen maailmankolkan asukkaat uhkaavat jäädä kokonaan vaille luotettavaa vesihuoltoa, varoitetaan YK:n tuoreessa maailman vesitilannetta käsittelevässä raportissa.

EVAn vuoden 2009 kansallinen arvo-ja asennetutkimus julkaistiin 9.3. Raportin mukaan suomalaiset antavat tukensa vapaalle kilpailulle markkinataloudessa, mutta kritisoivat liiallista ahneutta ja pikavoittojen tavoittelua.

Kuntaliiton tutkimuksen mukaan kuntalaiset ovat valmiita maksamaan enemmän veroja, mikäli se turvaa kuntapalvelujen saatavuuden. Kaksi kolmesta kuntalaisesta pitää tärkeänä, että palvelut säilyvät kunnan järjestäminä myös tulevaisuudessa. Tutkimukseen vastasi 13 000 kuntalaista ympäri Suomen.