YK: Kuilu rikkaiden ja köyhien välillä säilyy ennallaan
Inhimillisen kehityksen indeksi (HDI) muodostetaan ottamalla huomioon kunkin maan kansalaisten eliniänodote, lukutaito, koulutus sekä bruttokansantuote asukasta kohden. Kyseinen indeksi muodostettiin tänä vuonna 182 valtiosta ja julkaistiin osana vuosittaista Inhimillisen kehityksen raporttia (Human Development Report).
Vaikka merkittävää kehitystä kuluneen kolmenkymmenen vuoden ainakana on saavutettu ihmisten elinolojen parantamisessa, raportin johtavan laatijan Jeni Klugmanin mukaan kehitys on kuitenkin ollut hyvin epätasaista.
"Monet maat ovat kohdanneet takaiskuja talouden taantuman, konfliktien ja HIV/AIDS epidemioiden muodossa kuluneiden vuosikymmenien aikana." Klugmanin mukaan nykyisellä maailmanlaajuisella finanssikriisillä tulee olemaan samankaltaisia vaikutuksia.
Monet maat ovat kehittyneet 1980-luvun jälkeen huomattavaa vauhtia terveydenhuollon ja koulutuksen osa-alueilla, etenkin verrattuna resursseihin jotka mailla on ollut käytettävänään.
"Vaikka koulutuksen ja terveydenhuollon osa-alueilla on saatu kurottua umpeen monia epätasa-arvoisuuksia, tulisi kansainvälisten instituutioiden huomiota keskittää yhä enemmän maailman epäoikeudenmukaiseen tulonjaon uudelleenmiettimiseen".
Tuoreimpien, vuodelta 2007 saatujen täydellisten tilastojen mukaan Norja, Australia ja Islanti säilyttävät asemansa inhimillisen kehityksen indeksin johdossa. Kanada, Irlanti, Alankomaat, Ruotsi, Ranska, Sveitsi sekä Japani muodostavat kärkikymmenikön. Suomi sijoittui listalla sijalle 12.
Koko indeksissä yhteensä viisi maata paransi asemaansa kolmella tai useammalla pykälällä. Nämä maat olivat Ranska, Venezuela, Kolumbia, Peru ja Kiina. Näiden maiden aseman paraneminen johtui suurelta osin eliniänodotteen sekä tulojen kasvusta. Luxemburgin, Maltan, Ecuadorin, Libanonin, Belizen, Tongan sekä Jamaikan asemat huononivat vähintään kolmella pykälällä.
Nigeria, Afganistan ja Sierra Leone ovat listan viimeisiä. Jeni Klugman kiinnitti erityisesti huomiota eliniänodotteen valtavaan eroon Nigerian ja Norjan välillä. Norjalaisen lapsen voidaan odottaa elävän jopa 30 vuotta kauemman ja tienaavan keskimäärin 85 dollaria jokaista nigerialaisen ansaitsemaa dollaria kohden.