Demokratiavaje EU:ssa – höpöhöpö
Julkisessa keskustelussa tunnutaan olevan yksimielisiä siitä, että EU:ssa on demokratiavaje. Väite on kasvanut hokemaksi, joka ei kaipaa enää erikseen perusteluja. Jos perusteluja pyytää, niin sellaisiksi kelpaavat ’EU on etäinen’ tai ’kansalaiset eivät äänestä europarlamentin vaaleissa’. Vastaavilla perusteilla EU on suorastaan läheinen, jos vertaa kirkkoon tai ay-liikkeeseen.
EU:n päätöksenteko on monimutkainen, mutta kuinka moni meistä osaa piirtää päätösten syntymisen omassa kunnassa – virkamieskierrokset, lautakunnat, lausunnot, hallitukset ja valtuustot. Puhumattakaan lakien rajoituksista ja rahojen sallivuudesta. Kuinka moni meistä tietää oman kuntansa hallituksen ja valtuuston puheenjohtajat?
EU:n rakenne on demokraattinen. (1) Kaikkein korkein lakeja (direktiivejä) säätävä elin on ministerineuvosto. Ministerineuvoston jäseniä ovat kansalliset ministerit – opetusasioissa opetusministerit, maatalousasioissa maatalousministerit. Suomalaiset valitsevat edustajansa eduskuntavaaleissa. Vaikka vaaleissa ei EU:sta puhuttu käytännössä mitään, niissä valittiin edustajat korkeimpaan lakiasäätävään elimeen EU:ssa.
(2) Europarlamentilla on enemmän valtaa kuin halutaan ymmärtää. Kansalaisten arjen asioissa se alkaa olla niin mahtava, että voidaan puhua kaksikamarisesta EU:sta. On ministerineuvosto ja on europarlamentti. Suomalaiset äänestävät itse edustajansa.
(3) Komissiossa on maiden välinen demokratia, kun toistaiseksi kaikki ovat saaneet oman komissaarinsa.
Eikä tässä kaikki. Monessa maassa on yleistynyt kansanäänestys EU-asioissa. Suomessakin kovasti haluttaisiin. Hassua sikäli, ettei vaadita samaan aikaan kansanäänestystä hyvinvointivaltion suunnasta. Jonka luulisi olevan iso juttu kansalaisille.
Demokratian kannalta Suomella on vielä presidentin vaalit. Huippukokousten illallisilla, tai tarkemmin niihin liittyvillä käytäväkeskusteluilla, on iso merkitys EU:n suunnan kannalta.
Kun ajattelee, miten vallan suomalainen malli rakennettiin 1800-luvun puolesta välistä lähtien – siis erilaiset instituutiot – on hyvä muistaa, ettei siinä kansalaista kuultu. Itsenäisyyden saaminen oli monipolvinen ja monivuotinen ”kansanäänestys”, mutta hallintomallit annettiin. EU rakentuu paljon demokraattisemmin kuin. Mitä Suomi rakentui.
Demokratiavaje on väärä ilmaus. Kiinnostusvaje osuu kohdalleen. Se on itse asiassa nykyaikaisessa eurooppalaisessa mallissa vielä vaikeampi asia kuin demokratian väylien olemassaolo. Give the EU a chance! Äläkä valita, vaan vaikuta.
Peter Ekholm
Takaisin
EU:n päätöksenteko on monimutkainen, mutta kuinka moni meistä osaa piirtää päätösten syntymisen omassa kunnassa – virkamieskierrokset, lautakunnat, lausunnot, hallitukset ja valtuustot. Puhumattakaan lakien rajoituksista ja rahojen sallivuudesta. Kuinka moni meistä tietää oman kuntansa hallituksen ja valtuuston puheenjohtajat?
EU:n rakenne on demokraattinen. (1) Kaikkein korkein lakeja (direktiivejä) säätävä elin on ministerineuvosto. Ministerineuvoston jäseniä ovat kansalliset ministerit – opetusasioissa opetusministerit, maatalousasioissa maatalousministerit. Suomalaiset valitsevat edustajansa eduskuntavaaleissa. Vaikka vaaleissa ei EU:sta puhuttu käytännössä mitään, niissä valittiin edustajat korkeimpaan lakiasäätävään elimeen EU:ssa.
(2) Europarlamentilla on enemmän valtaa kuin halutaan ymmärtää. Kansalaisten arjen asioissa se alkaa olla niin mahtava, että voidaan puhua kaksikamarisesta EU:sta. On ministerineuvosto ja on europarlamentti. Suomalaiset äänestävät itse edustajansa.
(3) Komissiossa on maiden välinen demokratia, kun toistaiseksi kaikki ovat saaneet oman komissaarinsa.
Eikä tässä kaikki. Monessa maassa on yleistynyt kansanäänestys EU-asioissa. Suomessakin kovasti haluttaisiin. Hassua sikäli, ettei vaadita samaan aikaan kansanäänestystä hyvinvointivaltion suunnasta. Jonka luulisi olevan iso juttu kansalaisille.
Demokratian kannalta Suomella on vielä presidentin vaalit. Huippukokousten illallisilla, tai tarkemmin niihin liittyvillä käytäväkeskusteluilla, on iso merkitys EU:n suunnan kannalta.
Kun ajattelee, miten vallan suomalainen malli rakennettiin 1800-luvun puolesta välistä lähtien – siis erilaiset instituutiot – on hyvä muistaa, ettei siinä kansalaista kuultu. Itsenäisyyden saaminen oli monipolvinen ja monivuotinen ”kansanäänestys”, mutta hallintomallit annettiin. EU rakentuu paljon demokraattisemmin kuin. Mitä Suomi rakentui.
Demokratiavaje on väärä ilmaus. Kiinnostusvaje osuu kohdalleen. Se on itse asiassa nykyaikaisessa eurooppalaisessa mallissa vielä vaikeampi asia kuin demokratian väylien olemassaolo. Give the EU a chance! Äläkä valita, vaan vaikuta.
Peter Ekholm