Skotlannin kansallispuolue SNP:tä johtava pääministeri Nicola Sturgeon on luvannut, että mikäli puolue voittaa enemmistön, se järjestää uuden kansanäänestyksen Skotlannin itsenäisyydestä.

Gallupien valossa tilanne on täpärä. SNP käy vaaliin hyvin vahvasta asemasta, mutta enemmistön saaminen olisi siltäkin kova suoritus. Toisaalta vähempikin voi riittää, sillä kansanäänestystä niin ikään kannattavat vihreät ovat todennäköisesti kasvattamassa paikkamääräänsä.

Kampanjointia pandemian varjossa

Koronapandemia on heijastunut vaalikampanjoihin. Fyysisiä vaalitilaisuuksia ei ole juuri voitu järjestää tai äänestäjien ovilla käydä tavalliseen tapaan. Somekampanjoinnin ohella perinteiset koteihin jaettavat mainoslehtiset ja televisiomainokset ovatkin pitäneet pintansa. Myös kotien ikkunoissa näkyy vaalimainoksia.

Televisiokanavat järjestivät neljä puoluejohtajien kohtaamista. Etenkin kolmessa ensimmäisessä kierrokset olivat korkealla ja kysymys uudesta itsenäisyyskansanäänestyksestä sytytti puoluejohtajat.

Työväenpuolueen Anas Sarwar, konservatiivien Douglas Ross ja liberaalidemokraattien Willie Rennie syyttivät kiihkeästi ja vuorovedoin Sturgeonia pandemian jälkihoidon hylkäämisestä ja pakkomielteisestä itsenäisyyden ajamisesta.

Sturgeonin vasta-argumentti kuului, että itsenäisyys ja paluu EU:n jäseneksi antaisivat Skotlannille paremmat menetyksen eväät kuin jatkaminen osana kuningaskuntaa, jossa skottien sana ei paina. Tukea hän sai vain vihreiden johtajilta Patrick Harvielta ja Lorna Slaterilta.

Moni äänestäjä on Sturgeonin kanssa samaa mieltä itsenäisyydestä ja EU-jäsenyydestä, mutta osaa suunniteltu ripeä aikataulu arveluttaa. Pandemia ei vielä ole ohi ja Brexitinkin kanssa vasta opetellaan elämään.

Suosittu Sturgeon herättää tunteita – myös vastustusta

Skotlantia luotsaava Nicola Sturgeon on taitava ja laajasti pidetty poliitikko. Hän herättää tunteita, myös vastustusta. Vaalien alla kokeneen, paineensietokykyisen poliitikon olemukseen on tullut kireyttä. Tämä ei ole ihme. Takana on raskas vuosi koronapandemian johtamista. Veronsa näyttää vieneen myös julkisesti puitu väärinkäytösepäily, josta Sturgeon kuitenkin ehdittiin ennen vaaleja vapauttaa.

Televisioväittelyissä pääministeri juuttui usein puolustuskannalle. Takana oleva valtakausi on taakka, ja uusia avauksia on ollut vaikea tehdä. Sturgeonin yritykset innostaa äänestäjiä lupauksin nostattivat välittömästi vyöryn vastalauseita muilta puoluejohtajilta: ”Olette olleet iät ja ajat vallassa, miksi tätä ei ole jo tehty?”

Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivipääministeri Boris Johnson on Skotlannissa niin epäsuosittu, etteivät edes omat ole halunneet häntä tänne kampanjaa ”vauhdittamaan”. Hänestä onkin tullut SNP:lle hyödyllinen pelote. Argumentti kuuluu, että eikö sentään skottien itse pidä päättää asioistaan – eikä kammottavan Johnsonin.

Koronapandemian hoidosta Sturgeon on saanut laajaa kiitosta, ja kiitoksiin ovat yhtyneet myös poliittiset kilpakumppanit. Vertailukohtana olevan pääministeri Johnsonin lausunnot ja linjaukset ovat olleet poukkoilevampia, ja etenkin pandemian alussa usein harkitsemattoman optimistisia.

Linjakkaasti, vakaasti ja myötätuntoisesti esiintyvän Sturgeonin on ollut helppo erottua edukseen.

Itsenäisyyden argumentit

Muutin Skotlantiin keväällä 2013, joten seurasin vuoden 2014 itsenäisyyskansanäänestyksen kampanjointia läheltä.  Kansanäänestyksen avainkysymyksesi nousi lopulta talous: menestyisikö Skotlanti omillaan?

Sekä itsenäisyyden kannattajat että vastustajat esittivät omalta kannaltaan edullisia laskelmia, mutta pitäviä lukuja rahan liikkeistä Skotlannin ja ”Lontoon” välillä oli vaikea esittää. Epäilyksen siemen tuli kuitenkin kylvettyä, ja skotit päättivät pysyä osana kuningaskuntaa. Tähän samaan taloudelliseen epävarmuuteen itsenäisyyskansanäänestyksen vastustavat nytkin vetoavat.

Vuonna 2014 pelkona oli myös Skotlannin joutuminen EU:n ulkopuolelle, mikäli se valitsisi itsenäisyyden. Siksi muistuttaminen Sturgeonin aiemmasta lupauksesta, että kansanäänestys itsenäisyydestä on kerran sukupolvessa tapahtuva asia, ei ole kovin tehokasta.

Skotlannin tilanne kun on perustavalla tavalla muuttunut noiden lausuntojen jälkeen: se joutui vasten tahtoaan irti EU:sta tammikuussa toteutuneen Brexitin myötä.

Boris Johnsonin vaikeat valinnat

Jos SNP pääsee torstaisen aluevaalin jälkeen valmistelemaan uutta kansanäänestystä, pääministeri Boris Johnson on kiperän paikan edessä.

Hän voi toki vedota juridisiin syihin ja laittaa kovan kovaa vastaan äänestyksen torjuakseen. Tässä on riskinsä. Kauna Westminsterin hallintoa kohtaan voi kasvaa entisestään, mikäli Skotlannissa demokraattisesti valittujen edustajien lupaama vaali evätään.

Yhdistyneen kuningaskunnan pohjana on ajatus suostumukseen, ei pakkoon perustuvasta liitosta. Parempi ratkaisu olisikin houkutella Skotlanti pysymään osana kuningaskuntaa.

Menestys rokotusohjelman läpiviennissä on ollut sellainen konkreettinen voitto, jota kansalaisille nyt esitetään esimerkkinä kuningaskunnan voimasta. Boris Johnson on vaalien lähestyessä aktivoitunut myös miettimään, mitä kaikkea Skotlannille voisi vielä tarjota kannustimeksi, jotta yhteinen taival jatkuisi.

Tämä pohdinta ja konkreettiset teot olisi kuitenkin kannattanut aloittaa paljon aiemmin. ”Too little, too late”, sanoo nyt moni. Liian vähän, liian myöhään.

Äänestys Skotlannissa jatkuu torstaina 6.5. klo 22 asti (paikallista aikaa), minkä jälkeen media pääsee jälleen käsittelemään vaaliaiheita vapaasti. Pandemiaan liittyvien järjestelyiden vuoksi ääntenlaskenta viivästyy; tuloksen odotetaan valmistuvan lauantain aikana.