Julkaisut ja alustukset

-

Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? Tutkimus kansalaisten, kuntapäättäjien ja suuryritysten johtajien ilmastoasenteista

Julkaisut

Suomessa on tahtoa ilmastotoimiin ja huolet ovat yhteisiä niin kansalaisten, kuntapäättäjien kuin suuryritysten johtajien joukossa. Ilmastotoimiin kannustavat taloudelliset tekijät ja yleisinhimilliset syyt, kuten huoli lapsista, tulevista sukupolvista ja koko maapallon tulevaisuudesta. Viidesosalla suomalaisista on heikko tai välttävä tietotaso ilmastonmuutoksesta, viidesosalla kiitettävä.

(Loppuraporttia ja tiedotetta muokattu 30.11.2020)

Tulokset selviävät Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -hankkeen loppuraportista, jossa käsitellään muun muassa suomalaisten tiedontasoa, tiedonkapeikkoja sekä arvioita erilaisten ilmastotoimien vaikuttavuudesta. Lisäksi raportti kokoaa yhteen tänä vuonna julkistettujen kansalais-, kuntapäättäjä- ja suuryritysjohtajakyselyjen tuloksia.

Tutkimushankkeen kantavana teemana oli selvittää, mitkä ilmastonmuutoksen liittyvät tekijät yhdistävät erilaisia suomalaisia ja löytyykö yhteistä ymmärrystä, jonka varaan päätöksiä voitaisiin rakentaa.

Ainutlaatuisen, sektorirajat ylittävän hankkeen konsortioon kuuluvat Energiateollisuus, Kuntaliitto, MTK, STTK, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö. Hankkeen toteutuksesta ovat vastanneet e2 Tutkimus ja Vaasan yliopiston InnoLab.

Suomalaisten tietotaso ilmastonmuutoksesta on keskimäärin hyvä

Kansalaisten tietotaso ilmastonmuutoksesta on keskimäärin hyvä, ja enemmistö arvioi omaa tietotasoaan realistisesti. Selvä enemmistö arvioi ilmastonmuutoksen johtuvan pääosin lisääntyneestä hiilidioksidista ilmakehässä ja osaa kytkeä lisääntyneen hiilidioksidin määrän fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Myös termin ”ilmasto” merkitys on useimpien tiedossa.

Vain noin puolet tietää, ettei ilmastonmuutoksen pääasiallinen syy ole sademetsien hakkuut ja että ilmastonmuutos ei johdu otsonikadosta. Kierrättäminen arvioidaan hyvin systemaattisesti kaikkein vaikuttavimmaksi tavaksi vähentää omia päästöjä, vaikka sen vaikutus on tosiasiallisesti varsin pieni. Suomalaisten perustiedoissa on siis puutteita.

Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että ne, jotka tietävät paljon ilmastonmuutoksesta, kantavat siitä myös huolta ja ovat valmiimpia ilmastotekoihin. Ilmastotietoisuuden lisäämiseen liittyy siis potentiaalia, tutkija Ville Pitkänen toteaa.

Kuntapäättäjien tietotaso on hieman korkeampi kuin kansalaisten, mutta kokonaisuudessaan erot ovat vähäisiä.

Miehillä on naisia parempi tietotaso

Miehistä 57 ja naisista 42 prosentilla on tietotasoa mittaavien kysymysten perusteella hyvät tai kiitettävät tiedot ilmastoasioissa. Aiempien tutkimuksien mukaan vastaava ero sukupuolten välillä on myös tiedettä ja politiikkaa koskevassa tietotasossa.

Erot ikäryhmien välillä eivät ole suuria; alle 50-vuotiaiden tietotaso ilmastonmuutokseen liittyvissä asioissa on parempi kuin sitä vanhempien ikäryhmien. Alle 30-vuotiaiden tietotaso ei eroa muista alle 50-vuotiaista.

­­Nuoret ovat tyypillisesti pärjänneet hyvin mitattaessa tieteellisen tiedon tasoa. Tämä tutkimus ei kuitenkaan anna pontta sille, että nuoret olisivat sen paremmin ilmastotietouden kuin asenteidensa osalta muita valveutuneempia, tutkija Annu Perälä kertoo.

Inhimillisyys ohjaa ilmastotyöhön

Suomalaisten tiedollisissa valmiuksissa on vielä parannettavaa, mutta kokonaisuudessaan tutkimushankkeen tulokset osoittavat, että askeleita oikeaan suuntaan on jo otettu. Kansalaisten, kuntapäättäjien ja suuryritysten johtajien asenteiden vertailu osoittaa, että tahtoa ilmastotoimiin on kaikilla ryhmillä ja huolet ovat yhteiset.

Taloudelliset tekijät kannustavat suomalaisia ilmastotoimiin, mutta motivaatiota vahvistavat myös yleisinhimilliset tekijät, kuten omat lapset ja tulevat sukupolvet. Kuntapäättäjiä innostaa ilmastotoimiin kansalaisten hyvinvointi ja suuryritysten johtajia yhteiskuntavastuu.

Paljon on kuitenkin vielä tehtävää. Käyttöä olisi konkreettiselle tiedolle tekojen kustannuksista, mittakaavasta ja vaikutuksista. Motivaatiota heikentää käsitys suomalaisten tekojen vähäisestä merkityksestä. Lisäksi erilaiset elämäntilanteet vaikuttavat siihen, millaisia valmiuksia kansalaisilla on ilmastotekoihin, tutkija Tommi Lehtonen täsmentää.

--------------------------------------------------------------------------------------------------------

Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys? -tutkimushankkeen loppuraportti pohjautuu kansalaisten, suuryritysten johtajien ja kuntapäättäjien ilmastokäsityksiin ja -tietouteen. Kyselyt toteutettiin helmi–maaliskuussa 2020. Kansalaiskyselyyn vastasi 4 040 henkilöä (edustava otos Manner-Suomen aikuisväestöstä), kuntapäättäjäkyselyyn 413 henkilöä ja suuryritysjohtajakyselyyn 197 henkilöä. Tutkimushanketta johtavat e2 Tutkimuksen johtaja Karina Jutila ja Vaasan yliopiston InnoLabin johtaja Mari K. Niemi ja. Tutkijaryhmään kuuluvat tutkijat Ville Pitkänen ja Jussi Westinen sekä tutkimuskoordinaattori Aino Heikkilä e2 Tutkimuksesta sekä johtaja Tommi Lehtonen ja projektitutkija Annu Perälä Vaasan yliopiston InnoLabista.

Kirjoittajat

Mari K. Niemi

Mari K. Niemi

Tutkimusjohtaja, dosentti, valtiotieteiden tohtori

+44 773 7161 944 mari.k.niemi@e2.fi
Katso koko profiili
Ville Pitkänen

Ville Pitkänen

Vanhempi tutkija, dosentti, valtiotieteiden tohtori

+358 40 7770 869 ville.pitkanen@e2.fi
Katso koko profiili
Jussi Westinen

Jussi Westinen

Tutkija, valtiotieteiden tohtori

+358 40 8335 799 jussi.westinen@e2.fi
Katso koko profiili
Aino Heikkilä

Aino Heikkilä

Hallintopäällikkö, yhteiskuntatieteiden maisteri

+358 44 3028 727 aino.heikkila@e2.fi
Katso koko profiili

Liitteet

Nimi Tyyppi Koko
ilmassa-ristivetoa-loppuraportti pdf 1,55 Mt

Nämä saattavat kiinnostaa sinua