Lataa julkaisu tästä.

Myös lähiympäristö (64%), kotikunta (73%) ja maakunta (65%) ovat tärkeitä lähes kaikille, mutta toisaalta suomalaisten identiteettejä määrittävät laajasti myös pohjoismaalaisuus (75%) ja eurooppalaisuus (71%). Kansainvälisyys ja paikallisuus eivät ole ristiriidassa keskenään.

Luokkaan samastuminen voimakkainta ylemmässä keskiluokassa

Vaikka kokonaiskuva on hämmästyttävän yhdenmukainen, väestöryhmien välillä on painotuseroja. Ikä on yksi merkittävimmistä identiteettieroja selittävistä tekijöistä. Nuorille keskimääräistä tärkeämpiä ovat esimerkiksi ystävät, koulutus ja harrastukset, kun yli 60-vuotiaat painottavat työtä. Myös yliopistokoulutetut korostavat muita enemmän koulutusta. Tulokset viittaavat siihen, että erityisesti työn kohdalla kyse on sukupolvien välisistä eroista: nuoremmille ikäluokille työ ei ole yhtä tärkeä kuin suurille ikäluokille.

Uskonto, poliittinen kanta ja yhteiskuntaluokka ovat sen sijaan tärkeitä vähemmistölle. Uskontoa ja poliittista kantaa pitää identiteettinsä kannalta tärkeänä vain noin kolmannes. Yhteiskuntaluokka on merkityksellinen reilulle 40 prosentille.

Vaikka suomalaisia ei voi pitää erityisen luokkaorientoituneina, ylemmässä keskiluokassa ja yläluokassa selvä enemmistö (60 %) arvioi yhteiskuntaluokan tärkeäksi identiteettinsä kannalta. Luokkaidentiteetti on erityisen vahva niillä, jotka ovat kasvaneet ylemmän keskiluokan perheessä ja jotka nykyisin samastuvat ylempään keskiluokkaan. Luokan merkitys on vähäisempi keskiluokkaan tai työväenluokkaan samastuvien joukossa.

Maakunnalliset identiteetit vahvimpia Karjalassa, Pohjanmaalla ja Lapissa

Lapsuuden kasvuympäristö – kylä, taajama, kaupunginosa tai lähiö – on erityisen tärkeä sekä maaseudun haja-asutusalueilla, että suurten kaupunkien keskustoissa varttuneille. Oman asuinkunnan tai -kaupungin kokeminen tärkeäksi osaksi identiteettiä ei ole sidoksissa kuntakokoon.

Identiteetit linkittyvät myös puoluekantaan. Keskustan kannattajille alueelliset identiteetit ovat selvästi tärkeimpiä. Tämä näkyy erityisesti kiinnittymisessä lapsuuden kasvuympäristöön, suvun kotiseutuun ja heimoihin. Vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajille alueelliset identiteetit ovat vähiten tärkeitä.

Alueellinen kiinnittyminen vaihtelee suuresti maakunnittain. Pohjois-Karjalassa (80%), Etelä-Karjalassa (77%), Etelä-Pohjanmaalla (79%), Pohjanmaalla (75%) ja Lapissa (72%) asuvat pitävät maakuntaa identiteettinsä kannalta keskimääräistä tärkeämpänä. Päijät-Häme on puolestaan selkein esimerkki heikon maakuntaidentiteetin maakunnasta (56%).

Tutkimusraportti Sittenkin samanlaisia? Tutkimus suomalaisten identiteeteistä on ensimmäinen neljästä samaan aihepiiriin liittyvästä julkaisusta. Seuraavat kolme julkaisua ilmestyvät vuoden 2018 aikana. Tutkimustulokset perustuvat 6 398 henkilön antamiin vastauksiin. Taloustutkimus keräsi aineiston käyntihaastatteluin ja internetpaneelilla 5.10.2017–11.1.2018. Analyysit ja tutkimusraportin on tehnyt e2. Suomen Kulttuurirahasto ja e2 ovat vastanneet yhdessä tutkimushankkeen suunnittelusta ja rahoituksesta.