Blogit

-

Ilmastoviisautta on monta lajia

Ruoka ja ympäristö, Blogi

Ilmastoviisautta olisi myös uudenlainen tapa keskustella ilmastoasioista.

Usein puhutaan ilmastoviisaasta maataloudesta. Sillä tarkoitetaan, että samoilla keinoilla edistetään maataloudessa sekä ilmastonmuutoksen hillintää että siihen sopeutumista.

Ilmastoviisautta olisi myös uudenlainen tapa keskustella ilmastoasioista.

Tähänastinen ruuasta käytävä ilmastokeskustelu ei ole aina ollut viisasta. Yhteisiä ratkaisuja on ollut vaikea löytää, kun jokainen pitää tiukasti kiinni omasta lähtökohdastaan.

Joskus tuntuu, että oman näkökulman korostamiseksi ilmastokeskustelu halutaan monopolisoida. Ilmastonmuutos on kuitenkin liian vakava asia monopolisoitavaksi. Siksi arvostan suuresti viime vuonna käytyjä Erätauko-keskusteluja ruuasta ja ilmastonmuutoksesta. Niissä keskustelupöytään kutsuttiin myös ns. tavallisia ihmisiä.

Ruokajärjestelmässä on jo suunniteltu monenlaisia toimia päästökuorman pienentämiseksi. Hiilineutraalisuustiekarttoja on valmisteltu järjestelmän eri osia varten. Tutkimuskin etenee pitkin askelin ja tuottaa niin päästövähennyskeinoja kuin seurantamenetelmiä.

Yritin Parempi hiili pellossa kuin lautasella -julkaisussa avata ruokaan liittyviä ilmastokysymyksiä. Totesin, että muutoksia tarvitaan niin ruuan tuotannossa, kulutuksessa kuin kaikissa muissa ruokajärjestelmän osissa.

Suomalaisessa osaamisyhteiskunnassa muutoksiin on hyvät lähtökohdat ja ratkaisuja saadaan keksittyä. Ongelmaksi voi kuitenkin muodostua muutoksiin motivoituminen.

Syyllistämisen kokemus motivoi muutokseen heikosti. Yhteinen tekeminen, empatia, uusien näkökulmien avaaminen ja muutoksiin liittyvät mahdollisuudet ja sivuhyödyt sen sijaan kannustavat.

Syömisen muuttaminen ilmastoystävällisemmäksi tarkoittaa usein myös terveellisempää syömistä. Monet maatalouden ilmastotoimet parantavat myös maaperän viljavuutta ja vesitaloutta. Elintarviketeollisuudessa, kuljetuksissa ja kaupassa energiansäästö alentaa kustannuksia. Ja ruokahävikin vähentäminen tuottaa monenlaisia hyötyjä.

Tärkeää on myös, että kuluttajat ja muut toimijat antavat tunnustusta ruokajärjestelmässä tehdylle ilmastotyölle. Siksi päästövähennykset pitää pystyä myös todentamaan, koska pelkkä mielikuva ei riitä. Toisaalta nykyinen päästöjen raportointijärjestelmä ei tue ruokajärjestelmäkokonaisuuden päästövähennysten todentamista. Pitäisikö tätä pohtia yhdessä?

Myös muutosten kokeminen reiluksi on tärkeää motivaatiolle. Siihen tarvitaan kuulluksi tulemista suunnittelussa ja päätöksenteossa ja että muutosten aiheuttamat haitat tunnustetaan ja haetaan keinoja niiden hyvittämiseen. Tätä pohdimme kumppaneiden kanssa Just Food -hankkeessa.

Aloitetaan tämä vuosi uudessa asennossa ja haetaan yhdessä parhaat keinot ruokajärjestelmän ilmastotyössä etenemiseen.

Kirjoittajat

Kaisa Karttunen

Kaisa Karttunen

Ohjelmajohtaja, maatalous- ja metsätieteiden tohtori

Ruokajärjestelmät, ruokaturva, kestävä kehitys, tiedon popularisointi, vuorovaikutus

+358 40 7018 129 kaisa.karttunen@e2.fi
Katso koko profiili

Nämä saattavat kiinnostaa sinua