Tulokset ilmenevät Suomen Kulttuurirahaston rahoittamasta ja E2 Tutkimuksen toteuttamasta tutkimuksesta, joka tarkastelee kulttuurilaitosten merkitystä maahanmuuttajien kotoutumisessa. Aineistoina ovat ensimmäisen polven maahanmuuttajille ja kulttuuripalveluiden tarjoajille toteutetut haastattelut Helsingissä, Vantaalla, Tampereella, Oulussa ja Kuopiossa sekä valtakunnallinen maahanmuuttajille suunnattu kysely.

Maahanmuuttajat oppivat kulttuuripalveluissa suomalaisuudesta

Kulttuuripalvelut opettavat maahanmuuttajille suomalaisia tapoja ja kulttuuria. Kyselyyn vastanneista maahanmuuttajista 72 prosenttia koki oppineensa suomalaisuudesta vieraillessaan erilaisissa kulttuuritapahtumissa ja -palveluissa. Maahanmuuttajista 57 prosenttia koki, että osallistuminen on auttanut heitä suomen tai ruotsin kielen oppimisessa.

– Usein ajatellaan, että maahanmuuttajien kotoutuminen tapahtuu työn ja koulutuksen kautta, mutta tutkimustulokset osoittavat, että myös kulttuuripalveluilla on tärkeä rooli. Ne vahvistavat arjen osallisuutta ja tukevat maahanmuuttajien kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan, kertoo tutkimuspäällikkö Ville Pitkänen E2 Tutkimuksesta.

Kirjastot, elokuvateatterit ja konsertit ovat tutuimpia maahanmuuttajille

Tutkimuksessa maahanmuuttajilta kysyttiin, mitä kulttuuripalveluita he ovat käyttäneet Suomessa. Eniten mainintoja saivat kirjastot (75 %), elokuvateatterit (72 %), konsertit ja musiikkiesitykset (71 %), festivaalit ja muut julkiset tapahtumat (69 %) sekä museot ja taidenäyttelyt (69 %).

Suomessa asumisaika sekä kielitaito vaikuttavat tuloksiin. Pitkään maassa asuneista ja suomea hyvin puhuvista iso osa on tutustunut kaikkiin edellä mainittuihin kulttuuritapahtumiin tai -palveluihin. Vähemmän aikaa täällä asuneista näin on tehnyt selvästi harvempi. Osallistumisen esteitä ovat esimerkiksi tiedon puute, palveluiden hinta ja kielimuuri.

Kulttuuripalveluiden roolia maahanmuuttajien kotoutumisessa on varaa vahvistaa

Kulttuuripalveluilla on monia mahdollisuuksia tukea maahanmuuttajien kotoutumista. Tutkimuksen tulosten perusteella potentiaalia ei kuitenkaan ole täysimääräisesti hyödynnetty. Halua tavoittaa maahanmuuttajia ja lisätä heidän palveluiden käyttöä on enemmän kuin työhön tarvittavia resursseja. Kuten yksi haastatelluista palveluntarjoajista toteaa: ”Tää on todella ajankohtainen aihe. Ja mä sanon, että kulttuurilaitokset on ihan jäljessä tän asian kanssa.”  (haastateltu palveluntarjoaja, Helsinki)

Palveluntarjoajat tavoittavat maahanmuuttajia oman arvionsa mukaan suhteellisen heikosti, vaikka käytössä on useita räätälöityjä toimintamalleja.

Kulttuuripalvelut lisäävät asuinpaikkakuntien vetovoimaa ja viihtyisyyttä

Lähes 90 prosenttia kyselyyn vastanneista maahanmuuttajista on sitä mieltä, että kulttuuritapahtumat lisäävät asuinpaikkakunnan viihtyisyyttä ja vetovoimaa. 70 prosenttia kokee, että kulttuuritapahtumissa käyminen on vahvistanut yhteenkuuluvuuden tunnetta muiden paikkakunnalla asuvien kanssa.  

Monissa kaupungeissa maahanmuuttajaväestön määrä kasvaa. Kehittämällä kulttuuripalveluita uusille yleisöille vahvistetaan palveluiden kilpailukykyä ja alueiden elinvoimaa.  

– Raportin tulokset osoittavat, kuinka eri sektoreiden yhteistyö on olennaisen tärkeää. Kulttuuripalveluilla on keskeinen rooli kestävän elämän rakentamisessa kaikkialla Suomessa, sanoo Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson.

Kulttuuripalvelujen tarjoajat kaipaavat lisää yhteistyötä yritysten, kuntien, kotoutumispalveluiden, järjestöjen ja maahanmuuttajayhteisöjen välille. Esimerkiksi sektorirajat ylittävillä tapahtumilla saavutetaan monia etuja. Ne hyödyttävät työelämää tuomalla kansainvälisiä osaajia ja yrityksiä yhteen, tarjoavat tietoa palveluista ja edistävät maahanmuuttajien kiinnittymistä alueeseen.

**********************************

Tutkimuksen aineistot on kerätty huhti-toukokuussa 2026. Haastatteluaineisto sisältää viidessä kaupungissa (Helsinki, Vantaa, Tampere, Oulu ja Kuopio) toteutetut kulttuuripalveluiden tarjoajien (N=23) sekä eri elämäntilanteissa olevien ensimmäisen polven maahanmuuttajien (N=25) yksilöhaastattelut. Haastateltujen palveluntarjoajien joukossa on museoita, teattereita, ooppera, kirjastoja, kulttuuritaloja sekä erilaisia kaupunkitapahtumia tuottavia tahoja.

Maahanmuuttajille suunnattu kyselyaineisto kerättiin huhti-toukokuussa 2026 Norstatin internetpaneelissa sekä Webropol-kyselynä. Webropol-aineisto yhdistettiin internetpaneeliaineiston kanssa. Molempiin kyselyihin oli mahdollista vasta suomeksi tai englanniksi. Lopullinen yhdistelmäaineisto pitää sisällään 591 ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajan vastauksia.