Tiedotteet

-

Tiedote: Ajankohtaista tutkimustietoa kansainvälisistä osaajista Suomessa: Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat viihtyvät Suomessa hyvin, silti lähes puolet pitää todennäköisenä muuttoa Suomesta opintojen jälkeen

Tiedotteet

Suomella on sekä opittavaa että syytä tyytyväisyyteen siinä, miten kansainväliset osaajat tänne asettuvat.  Suurin osa ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista on kotiutunut Suomeen erittäin tai jokseenkin hyvin (86 %) ja heidän kotiutumisensa on ollut nopeaa. Toisaalta huomattava osa heistä (47 %) ja muistakin ulkomaalaisista osaajista (39 %) suunnittelee poismuuttoa.

Tutkimus kertoo, että enemmistö kansainvälisistä osaajista kotiutuu Suomeen nopeasti: on töitä, ystäviä ja verkostoja. Tämä ei kuitenkaan koske kaikkia. Paluumuuttanut suomalainen sairaanhoitaja, intialainen insinööri, täällä opiskellut ranskalainen luonnontieteilijä tai puolisonsa perässä muuttanut brittihumanisti voivat kohdata Suomessa yllättävän samankaltaisia vaikeuksia. 

Taustastaan riippumatta monet Suomessa asuvat kansainväliset osaajat törmäävät siihen, että työnantajat eivät arvosta ulkomailla hankittua osaamista, verkostoihin on vaikea päästä ja perheenjäsenten sopeutumisvaikeudet haittaavat kotiutumista. 

Tiedot selviävät E2 Tutkimuksen toteuttamasta Kansainvälisten osaajien Suomi -hankkeen loppuraportista. Mittavat aineistot keränneessä tutkimushankkeessa tehtiin kyselyt viidelle kansainväliselle osaajaryhmälle: (1) ulkosuomalaisille, (2) paluumuuttajille, (3) Suomessa asuville, töitä tekeville tai hakeville ulkomaalaisille, (4) kumppanin vuoksi Suomeen muuttaneille ulkomaalaisille ja (5) korkeakoulututkintoa Suomessa suorittaville ulkomaalaisille. Kyselyissä oli yhteensä 2 500 vastaajaa. Lisäksi haastateltiin lähes sataa kansainvälistä osaajaa, ja hankkeen työpajoihin osallistui noin sata sidosryhmien edustajaa ja kansainvälistä osaajaa. 

Opiskelijat voittopuolisesti tyytyväisiä, työelämäyhteyksiin kaivataan vahvistusta 

Suurin osa kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista on kotiutunut Suomeen erittäin tai jokseenkin hyvin (86 %) ja heidän kotiutumisensa on ollut nopeaa. Opiskelijat arvostavat Suomessa koulutuksen korkeaa laatua, elintasoa ja luonnonläheisyyttä. Peräti 87 prosenttia on tyytyväisiä opintoihinsa.

Hyvistä kokemuksista huolimatta vajaa puolet (47 %) pitää muuttoa Suomesta opintojen jälkeen erittäin tai jokseenkin todennäköisenä. Lähes sama osuus (43 %) pitää Suomeen jäämistä todennäköisenä. 

Noin kolmannes (32 %) arvioi mahdollisuutensa edetä uralla Suomessa heikoksi. Yhtä moni kaipaa tukea kielen oppimiseen, työnhakukoulutusta ja tilaisuuksia verkostoitua suomalaisten yritysten kanssa.

- Kansainvälinen maisteriohjelma kestää kaksi vuotta. Se on lyhyt aika luoda verkostot suomalaiseen yhteiskuntaan ja oppia ymmärtämään  suomalaista työelämää. Harjoittelun tai lopputyön tekeminen yritykseen moninkertaistaa opiskelijan mahdollisuudet päästä oman alansa töihin valmistumisen jälkeen. Ongelma kuitenkin on, että vain hyvin harva kansainvälinen opiskelija saa tämän mahdollisuuden. Vähintään alkuun on päästävä, jotta polku suomalaiseen yhteiskuntaan aukeaa", asiantuntija Mikko Särelä Tekniikan akateemisista sanoo.

Ystäviltä saadaan tietoa työmahdollisuuksista

Sosiaaliset verkostot ovat olennaisia kansainvälisten osaajien kotiutumisessa ja työllistymisessä. Monilla on kuitenkin vaikeuksia löytää suomalaisia ystäviä. Työtä tekevistä tai hakevista (47 %) sekä opiskelijoista (43 %) liki puolet ja kumppanin vuoksi muuttaneista joka kolmas (34 %) ulkomaalainen katsoo, että vaikeus saada ystäviä on hankaloittanut kotiutumista.

Niistä, joilla ei ole lainkaan suomalaisia ystäviä, joka kolmas (31 %) on kotiutunut huonosti. Niistä, joilla on enemmän kuin viisi suomalaista ystävää, vain hyvin harva (5 %) on kotiutunut huonosti.

Ystävät ja muut sosiaaliset verkostot vaikuttavat myös työllistymismahdollisuuksiin. Joka neljäs työtä tekevistä tai hakevista tai kumppanin vuoksi muuttaneista ulkomaalaisista hankkii tietoa työmahdollisuuksista ystäviltään. Lähes joka kolmas (30 %) löysi nykyisen työpaikkansa omien verkostojensa kautta. 

- Monilla osaajilla on halua tulla Suomeen ja tehdä täällä töitä, mutta ei millä hinnalla tahansa.  Voisimme yhteiskuntana voittaa paljon, jos meillä olisi kykyä ja rohkeutta miettiä uudelleen työtehtävien kielitaitovaatimuksia, avata tulijoille sosiaalisia piirejämme ja hyödyntää monipuolisesti heidän osaamistaan sekä kansainvälisiä kontaktejaan, johtaja Mari K. Niemi E2 Tutkimuksesta pohtii.

Suomessa ei huomioida riittävästi tänne muuttaneiden osaajien perheitä 

Kumppaninsa vuoksi Suomeen muuttaneista ulkomaalaisista peräti 67 prosenttia kertoo kotiutumisen vaikeutuneen siksi, että töiden löytäminen on ollut hankalaa. 

Huoli perheen kotiutumisesta voi heikentää myös Suomen vetovoimaa. Tämä koskee myös niitä ulkosuomalaisia, joilla on ulkomaalainen kumppani. Heistä lähes neljännes (23 %) mainitsee paluumuuttohalukkuutta vähentäväksi asiaksi kumppaniin liittyvät syyt, kuten työllistymisen vaikeudet.  

Puolet (51 %) ulkomaalaisten osaajien kyselyyn vastanneista pitää tärkeänä, että työpaikoilla järjestetään tilaisuuksia, joihin kutsutaan myös kumppanit tai perheet.  

- Jotta rekrytointi onnistuu, työnantajien pitää voida antaa ja lunastaa lupaus siitä, että myös puoliso tai muu perhe kokee tulleensa nähdyksi, kuulluksi ja palvelluksi. Tämä edellyttää jouhevaa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä. Onnistuessaan se mahdollistaa kansainvälisille osaajille ammatillisesti ja sosiaalisesti merkityksellisen juurtumisen sekä verkostojen rakentumisen, Espoon kaupungin erityissuunnittelija Melissa Arni-Hardén toteaa.

Työpaikoille lisää joustavuutta kielitaitovaatimuksiin 

Monet kansainväliset osaajat toivovat, että suomalainen työelämä olisi kielitaitovaatimuksiltaan nykyistä joustavampi. Heidän mielestään työnantajat voisivat miettiä tarkemmin, onko sujuva suomen tai ruotsin kielen taito aina välttämätöntä. Tätä kannattaisi miettiä sekä rekrytointien yhteydessä että työpaikkojen arjessa. 

Kansainväliset osaajat pitävät tärkeänä paikallisen kielen oppimista, mutta oppimista ei ole tehty helpoksi. Ulkomaalaisten opiskelijoiden mielestä suomen kielen opintoja pitäisi integroida paremmin osaksi opintoja. Työssä käyvät toivovat enemmän mahdollisuuksia opetella kieltä työajalla. 

- Meille pitäisi olla kunniatehtävä, että tänne tulijat kotiutuvat Suomeen mahdollisimman hyvin. Samalla meidän on ymmärrettävä se, että esimerkiksi kaikissa töissä ei tarvitse osata täydellistä suomen tai ruotsin kieltä ja että samalla voimme kunnioittaa erilaisia kulttuureja, toteaa puheenjohtaja Jari Jokinen Teollisuuden palkansaajista. 

* * * * *

Tietoa tutkimuksesta

Kansainvälisten osaajien Suomi -tutkimushankkeen on rahoittanut Elinkeinoelämän keskusliitto, Teknologiateollisuus, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Keva, Tekniikan akateemiset, Teollisuuden palkansaajat, ulkoministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Business Finland, sekä Helsingin, Espoon, Tampereen ja Oulun kaupungit. 

Hankkeen loppuraportin julkistustilaisuus sekä aihetta käsittelevä poliitikkopaneeli järjestetään 14.3.2023 klo 10.00–12.00 hybridinä Helsingin kaupungintalon Tapahtumatorilla. Ilmoittaudu tapahtumaan tästä linkistä. Tilaisuutta voi seurata paikan päällä tai striimin välityksellä.

Tutkimushankkeen on toteuttanut (10/2021–3/2023) riippumaton tutkimuslaitos E2 Tutkimus. E2 Tutkimus on monitieteinen tutkimuslaitos, joka palvelee tiedolla järjestöjä, yrityksiä, säätiöitä, kuntia, ministeriöitä, poliittista päätöksentekoa ja mediaa. E2 Tutkimuksen hallituksen puheenjohtaja on Risto Murto, varapuheenjohtaja Anna Herlin ja johtaja Karina Jutila.

Tutkimuksessa on vastattu seuraaviin kysymyksiin: Miten Suomesta voi tulla osaajia kutsuva, sitouttava ja vetovoimainen maa, jonne ulkosuomalaisen on mutkatonta palata tai ulkomaalaisen tulla töihin? Miten Suomen rakentamiseen voisi osallistua myös maamme ulkopuolelta?

Hankkeen seurantaryhmän puheenjohtajana on toiminut asiantuntija Mikko Räsänen Elinkeinoelämän keskusliitosta ja varapuheenjohtajana erikoistutkija Johanna Ketola ulkoministeriöstä.

Kotisivu: kvosaajiensuomi.com

Sosiaalinen media: @kvosaajiensuomi (Twitter, Facebook, LinkedIn)

Lisätietoja hankkeesta:
VTT, dosentti Mari K. Niemi
Johtaja, E2 Tutkimus
mari.k.niemi@e2.fi
+44 773 7161 944

Lisätietoa tutkimustuloksista:

VTT, dosentti Ville Pitkänen
Tutkimuspäällikkö, E2 Tutkimus
ville.pitkanen@e2.fi
+358 40 7770 869    

VTT Matti Välimäki
Vanhempi tutkija, E2 Tutkimus
matti.valimaki@e2.fi
+358 50 5430 191
 

Sinua saattaisi kiinnostaa