Tulokset ilmenevät E2 Tutkimuksen toteuttamasta selvityksestä, jossa tarkastellaan yhdistysten, järjestöjen ja etenkin urheiluseurojen merkitystä seutukaupunkien elinvoimalle. Selvityksen aineisto koostuu asiantuntijakyselystä (N=206) sekä teemahaastatteluista (N=21), jotka toteutettiin kuudessa suomalaisessa seutukaupungissa: Heinolassa, Kemissä, Loimaalla, Nurmeksessa, Pietarsaaressa ja Varkaudessa. Kyselyyn vastasivat kaupunkien, urheiluseurojen, kulttuuriyhteisöjen ja muiden järjestöjen toimijat.

Kokonaisturvallisuuden hiljainen infrastruktuuri

Selvityksen perusteella järjestöt, yhdistykset ja etenkin urheiluseurat tukevat lasten ja nuorten osallisuutta, ehkäisevät syrjäytymistä, vahvistavat eri ikäisten fyysistä ja henkistä toimintakykyä. Lisäksi ne luovat luottamusta ja verkostoja, jotka ovat sekä arjessa että kriisitilanteissa tärkeitä. Eräs haastateltu urheiluseuran edustaja avasi seurojen roolia näin:

Yksi näkökulma on tämä ihmisten liikuttaminen ja toinen on merkityksen luominen. Meidän yhdistyksessämme on mukana ikään kuin väliinputoajia, joita on jollain tavalla elämä potkinut päähän. -- Niin tämmöisiä ihmisiä meillä on tullut aktiiviksi talkoolaiseksi, koska he kokevat saavansa [merkitystä] tästä meidän yhteisöstämme.

Selvityksessä korostui myös se, miten seurat ja järjestöt muodostavat seutukaupungeissa valmiin ja nopeasti aktivoitavan verkoston. Niillä on olemassa olevat viestintäkanavat, johtamisrakenteet ja vapaaehtoisverkostot, joita voidaan hyödyntää myös poikkeusoloissa. 80 prosenttia asiantuntijakyselyn vastaajista koki järjestöjen, yhdistysten ja seurojen roolia tärkeänä pitkäkestoisissa häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa.

Pandemia-aika teki poikkeusajan roolin näkyväksi. Yksi haastateltu kaupungin edustaja kuvasi järjestöjen roolia kriisissä näin:

Kun korona tuli ja me jouduimme tekemään kaupunkina kaikenlaista, niin kyllä siellä oli järjestöjä ja oli urheiluseuraa, jotka jakelivat aterioita ja kävi vanhuksille kaupassa ja kaikenlaista muuta. Jos on tällainen järjestäytynyt motivoitunut joukko, jotka pystyvät yhteisöllisesti toimimaan, niin kyllä ne pystyvät toimimaan myös kriisitilanteessa ja voi tarjota tällaisen pohjan.

Kotoutumista kentällä, ei virastoissa

Useissa seutukaupungeissa urheiluseurat ja harrastusyhteisöt ovat keskeisiä maahanmuuttajien kotouttajia. Yksi haastateltu urheiluseuran edustaja kertoi asiasta näin:

Meillä on ollut yli 50 maahanmuuttajaa mukana, ja ollaan varmaan yksi suurimpia kotouttajia tällä alueella koulun lisäksi.

Seurat tarjoavat kielen oppimista arjessa, sosiaalisia suhteita, päivittäistä rytmiä arkeen sekä yhteisöön kuulumisen kokemuksia. Erityisesti lapset ja nuoret tavoitetaan liikunnan ja harrastusten kautta tehokkaasti. Osa lajeista on myös sellaisia, ettei kielitaidon puute estä osallistumista. Haastateltavien mukaan kotoutumisen onnistuminen ei ole itsestäänselvyys: se edellyttää matalan kynnyksen toimintaa, kielitietoista viestintää ja yhteistyötä koulujen ja kaupunkien kanssa.

Vapaa-ajan murros murentaa talkooperinnettä

Selvitys osoittaa, että vapaaajan murros vaikuttaa suoraan seurojen ja järjestöjen toimintaedellytyksiin seutukaupungeissa. “Vapaaajan murroksella” tarkoitetaan sitä, että ihmiset suojelevat ja arvostavat omaa vapaaaikaansa aiempaa enemmän ja tekevät yksilöllisempiä valintoja.

Noin kaksi kolmesta (67 %) kyselyyn vastanneesta koki vapaaehtoisten puutteen olevan järjestöjen ja yhdistysten suurin haaste. Perinteiseen talkootyöhön ja muutaman erittäin aktiivisen henkilön varaan rakentuva toimintamalli ei enää kanna samalla tavalla kuin aiemmin. Jotta yhteisöihin nojaava elinvoima voi kantaa myös tulevaisuudessa, vapaaehtoistyötä ei kannata pitää itsestäänselvyytenä.

Seutukaupunkien elinvoima ei rakennu vain työpaikoista ja investoinneista, vaan myös arjen yhteisöistä. Yhdistykset, järjestöt ja urheiluseurat kannattelevat paikallista elämää tavalla, joka jää helposti tilastojen ulkopuolelle. Yhteisöllisyys ei kuitenkaan synny itsestään, vaan vaatii jatkuvaa työtä ja ihmisiä, jotka pitävät sitä yllä, arvioi vanhempi tutkija Atte Penttilä E2 Tutkimuksesta.

Elinvoimavaikutukset pitäisi pystyä osoittamaan datalla

Selvityksen mukaan seurojen ja järjestöjen rooli elinvoiman rakentajina tunnistetaan laajasti, mutta niiden tuottamat hyödyt jäävät usein abstrakteiksi, eikä niitä välttämättä tunnisteta kunnallisessa tai valtakunnallisessa päätöksenteossa.

Osa urheiluseuroista on jo siirtymässä kohti systemaattisempaa vaikuttavuustiedon keruuta, jossa esimerkiksi talousvaikutuksia ja hyvinvointihyötyjä seurataan aiempaa tarkemmin. Selvityksen mukaan tällainen dataperusteisuus vahvistaa seurojen neuvotteluasemaa rahoituksesta, tiloista ja kumppanuuksista sekä auttaa seutukaupunkeja hahmottamaan järjestöjen todellista merkitystä osana elinvoimaa ja hyvinvointia.

******************************

Tutkimuksen aineisto kerättiin tammi–maaliskuussa 2026.

Lisätietoa ja haastattelut:

Atte Penttilä, YTT, vanhempi tutkija
atte.penttila@e2.fi
040 167 5969