RUOKATAJU: Ruoantuotantoon ja syömiseen liittyvät käsitykset

Kesto: 2026–2027
Tekijät: Atte Penttilä, Marjatta Selänniemi, Ville Pitkänen, Tuija Väyrynen, Roosa Veijola

Rahoittaja: MTK:n Säätiö

Ruokataju -tutkimushankkeessa tarkastellaan suomalaisten syömiseen ja ruokaan liittyviä käsityksiä sekä tiedonlähteitä ja perusteluja, joiden varaan nämä käsitykset rakentuvat. Tutkimuksen lähtökohtana on, että suomalaisten suhde ruokaan on vaihteleva. Osalle ruokaan liittyy pohdintoja siitä, mitä kannattaa syödä ja miksi, kun taas toisille syöminen näyttäytyy arkisena ja vähän pohdittuna osana elämää, jossa tärkeintä on, että ruokaa on saatavilla ja se vastaa käytännön tarpeisiin. Laajemmassa katsannossa ruoka kantaa myös identiteettiin ja yhteisöön kuulumiseen liittyviä merkityksiä.

Hankkeen keskiössä on ruokataju, joka laajennettuna ymmärretään kykynä hahmottaa ruoan alkuperää, tuotantotapoja ja sosiaalisia sekä kulttuurisia merkityksiä osana omaa arkea. Tutkimuksessa tarkastellaan, millaisena suomalainen ruoantuotanto ihmisten käsityksissä näyttäytyy, kuinka konkreettisena tai etäisenä se koetaan ja miten tämä ymmärrys liittyy siihen, missä määrin ja millä tavoin ruokaan liittyviä valintoja pohditaan. Kiinnostuksen kohteena ei ole ihmisten valintoihin liittyvän tiedon oikeellisuus sinänsä, vaan se, millaisiin mielikuviin, yleistyksiin ja luottamussuhteisiin käsitykset ruoantuotannosta perustuvat sekä milloin ruoantuotanto jää kokonaan pohdinnan ulkopuolelle. Hanke on luonteeltaan kuvaileva ja jäsentävä, ja sen tavoitteena on ymmärtää arvoneutraalisti, millaisena ruoantuotanto ja käsitys hyvästä syömisestä suomalaisten arjessa ja juhlassa hahmottuu.

Tutkimus vastaa seuraaviin tutkimuskysymyksiin:

1. Miten suomalaiset jäsentävät käsityksiään hyvästä syömisestä ja millä tavoin näihin käsityksiin kytkeytyvät esimerkiksi perinteisiin, ruokakulttuuriin, kestävyyteen, terveyteen ja kehoon liittyvät näkökulmat?

2. Millainen ruokataju suomalaisilla on, eli miten he hahmottavat ruoan alkuperää ja tuotantotapoja, ja miten tämä liittyy heidän käsityksiinsä ja perusteluihinsa hyvästä syömisestä?

3. Miten arkiympäristöt, tiedonlähteet ja kulttuuriset vaikutteet (esimerkiksi populaarikulttuuri ja kansainväliset ruokatrendit) liittyvät suomalaisten ruokatajuun ja ruokaan liittyvien käsitysten muotoutumiseen?