E2 Tutkimuksen opit Kuntamarkkinoilta: Alueet näkevät nuorissa yhä oman tulevaisuutensa
Olimme E2 Tutkimus-joukkueella mukana ensimmäistä kertaa Kuntamarkkinoilla 17.–18.9.2025. Kokemus yllätti myönteisesti monella tapaa. Pelkäsin meidän kohtaavan kiireisiä, kuormittuneita ihmisiä, joita olisi vaikea saada pysähtymään tutkitun tiedon äärelle. Pelkoni osoittautui aiheettomaksi, sillä kahden päivän aikana joukkueemme tapasi satoja ennakkoluulottomia, yhteiskunnasta kiinnostuneita messuvieraita, joista moni jäi keskustelemaan oman alueensa tai organisaationsa ajankohtaisista aiheista pitkäksi aikaa.
Kysyimme osastollamme pysähtyneiltä ihmisiltä, mistä yhteiskunnallisesta ilmiöstä heidän työpaikallaan kaivataan eniten lisää tietoa. Messuvieraat pääsivät myös äänestämään aiheesta verkossa. Annoimme neljä valmista vaihtoehtoa (väestön ikääntymisen vaikutukset, nuorten odotukset ja valinnat, maahanmuuttajien elämä ja väestön kriisinkestävyys) ja tilaisuuden nimetä ilmiö listamme ulkopuolelta. Äänestykseen osallistui yhteensä 107 Kuntamarkkinoiden kävijää.
Nuorten odotukset ja valinnat nousi äänestyksen kärkeen (kuvio 1). Sen valitsi 39 prosenttia vastaajista. Toiseksi sijoittui väestön ikääntymisen vaikutukset (32 %). Juuri Kuntamarkkinoiden alla julkaistu MDI:n väestöennuste oli monella mielessä, mutta toisaalta syntyvyyden, alueiden pitovoiman ja ikääntymisen kysymykset ovat olleet ajankohtaisia monella paikkakunnalla jo pitkään. Äänestyksen tulosten ja käytyjen keskustelujen perusteella alueilla tilannetta lähestytään hyvin ratkaisukeskeisesti: Miten nuoret saadaan jäämään synnyinseuduilleen pitämään yllä alueen elinvoimaa ja rakentamaan tulevaisuutta seuraaville sukupolville?
Myös me E2 Tutkimuksella etsimme ratkaisuja näihin polttaviin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Tässä muutamia oppeja aiemmista töistämme:
- Pienellä paikkakunnalla asuva nuori ei lähtökohtaisesti halua aina muuttaa pois. Näin kertoi Itä-Suomen nuorten (15–29-vuotiaat) käsityksiä hyvästä elämästä tarkastellut tutkimuksemme. Pienillä paikkakunnilla asuvat nuoret pitävät epäreiluna sitä, että joutuvat muuttamaan synnyinseudultaan pois työn ja opintojen perässä. Tällä voi olla suuria vaikutuksia nuoren jaksamiselle ja hyvinvoinnille. Samalla nuorten kotiseuturakkaus on pienille paikkakunnille myös mahdollisuus. Näin Itä-Suomessa – entä muualla?
- Väestön ikääntyessä on huolehdittava hoivavastuuta kantavien perheenjäsenten jaksamisesta. Lähes puolet (45 %) suomalaisista ajattelee, että aikuisten lasten tulisi kansaa enemmän hoivavastuuta ikääntyneistä vanhemmistaan. Tulokset käyvät ilmi Miina Sillanpään säätiön ja Työeläkevakuuttajat Telan kanssa yhteistyössä toteutetusta vuoden 2025 Sukupolvibarometrista. Moni keski-ikäinen huolehtii omien vanhempiensa lisäksi myös alaikäisistä lapsistaan. Jos hoivavastuun kantaja uupuu taakan alla, on tämä pois työelämän tarpeista ja yhteisestä verokertymästä. Miten oman alueesi asukkaat jaksavat?
- Maahanmuutto on tuonut monelle alueelle uutta elinvoimaa, mutta yritykset kaipaavat tukea kansainvälisiin rekrytointeihin. Pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymistä tarkastellut PIKEUS-hanke nosti esiin, miten tärkeä voimavara ulkomaalaiset työntekijät ovat monelle pk-yritykselle. Ilman tätä työvoimaa osa yrityksistä olisi joutunut päättämään liiketoimintansa. Kaikilla yrityksillä ei kuitenkaan vielä ole riittävästi tietoa tai resursseja edetä kansainvälisissä rekrytoinneissa. Miten hyvin tunnet oman alueesi yritysten ja maahanmuuttajien tarpeet?
- Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on korkea luottamus instituutioihin ja kanssaihmisiin, mutta luottamuksesta on pidettävä huolta. E2 Tutkimus on selvittänyt suomalaisten mielenmaisemaa vuodesta 2022 alkaen. Viimeisin Miten meillä menee? -katsaus paljasti, että vuonna 2024 noin puolessa (52 %) suomalaisista poliittinen keskustelu herättää vihan tunteita. Vielä edeltävänä vuonna 2023 vastaavasti koki joka kolmas suomalainen. Vihan tunteita ja epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia on helppo hyödyntää demokratian ja keskinäisen solidaarisuuden horjuttamiseen. Mitä oman alueesi asukkaat ajattelevat?
Väestörakenteen muutos on alueille viheliäinen ongelma kulujen lisääntyessä, mutta maksajien harventuessa. Osastollamme piipahtaneiden messuvieraiden kanssa keskustellessa kävi ilmi, että palveluiden järjestäminen kiristää myös pienempien kuntien ja hyvinvointialueiden välejä. Kunnat ja hyvinvointialueet joutuvat tekemään kipeitä ratkaisuja, joissa on tärkeää säilyttää kokemus oikeudenmukaisuudesta. Tulevaisuus ei kuitenkaan ole kiveen hakattu, ja alueilla on tärkeää tunnistaa myös myönteisiä elinvoiman signaaleja. Me E2 Tutkimuksella jatkamme työtä näiden kysymysten parissa: Parhaillaan selvitämme Keskitien säätiön rahoituksella itäisen Suomen kehitysnäkymiä alueen toimijoiden näkökulmasta.
Jos nämä asiat mietityttävät omalla alueellasi tai työpaikallasi, niin ota yhteyttä. Me E2 Tutkimuksella autamme mielellämme.
Lämmin kiitos kaikille osastollamme pysähtyneille.
Kuvio 1. Mistä yhteiskunnallisesta ilmiöstä työpaikallasi kaivataan eniten lisää tietoa? N=107 (E2 Tutkimuksen äänestykseen osallistuneet Kuntamarkkinoiden 2025 kävijät)

Kirjoittajat
Aino Heikkilä
Projektipäällikkö, yhteiskuntatieteiden maisteri
Työelämän ja työyhteisöjen kriisinkestävyys, sosiaalinen ja kulttuurinen moninaisuus, etnografia ja menetelmien yhteiskäyttö, tekoälyn hyödyntäminen
+358 44 3028 727 aino.heikkila@e2.fi