Blogit

-

SAPE-hankkeessa tähtäin korkealla: uutta sanoitusta maaseudun kestävälle kehitykselle

Ruoka ja ympäristö, Blogi

Mitä yhteistä on kestävän kehityksen maailmanlaajuisella Agenda 2030:lla ja maaseudun sujuvalla arjella ja paremmalla elämällä? Tätä selvittää SAPE-tutkimushanke, jota E2 Tutkimus toteuttaa yhdessä PTT:n kanssa.

Hankkeessa pohditaan kestävän kehityksen 17 maailmanlaajuista tavoitetta sekä Suomen omia kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen tavoitteita maaseudun näkökulmasta. Lisäksi selvitetään, miten kestävän kehityksen kysymykset ilmenevät kylien, kuntien ja maakuntien suunnitelmissa.

Selvityksillä haetaan sanoitusta ja syvempää ymmärrystä siitä, mitä kehityksen kestävyys voisi tarkoittaa Suomen maaseudulla ja miten sitä voitaisiin mitata. Tarkastelussa ovat niin ympäristöllisen, taloudellisen kuin sosiaalisen kestävyyden kysymykset, kulttuurisia ulottuvuuksia unohtamatta. Lisämaustetta tuo se, että maaseutu ei ole yksi ja yhtenäinen, vaan erot eri maaseutualueiden välillä ovat suuria.

Kiinnostuksen kohteena on myös naisnäkökulma: miten maaseudun kestävää kehitystä voitaisiin arvioida myös sukupuolilinssin läpi? Mitä se voisi tarkoittaa käytännössä? Johtaisiko se esimerkiksi sukupuolen mukaan kohdennettuihin maaseudun kehittämistoimiin?

Maaseudusta puhutaan juuri nyt paljon. Koronan tuoma etätyö on vilkastuttanut keskustelua monipaikkaisuudesta samalla, kun mökkikauppa käy kuumana. Muuttovirtoja maalta kaupunkiin ja takaisin seurataan kiinnostuneita. Syksyn Maaseutuparlamentissa julkistetaan maaseutupoliittinen julkilausuma. Ja EU:n ohjelmakauden vaihtuessa voimaan tulee myös uusi maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Ajassa uusiutuva maaseutu. 

Kestävä kehitys on terminä jo vanha, mutta yhä ajankohtaisempi. Kestävyyden kysymykset eivät ole vieraita maaseudullekaan. Asiaa voidaan katsoa ainakin kahdesta kulmasta: miten maaseutu vaikuttaa kehityksen kestävyyteen ja mitä tarvitaan maaseudun kestävään kehitykseen?

Ympäristön planetaariset rajat tulevat monella osa-alueella jo vastaan, ja niillä on yhteytensä myös maaseutuun ja luonnonvaroihin. Työelämän muutos ja digitalisaatio haastavat myös maaseudun talouden rakenteita ja työpaikkoja. Väestön ikääntyminen ja harveneminen, nuorten naisten poismuutto sekä palvelujen heikko saatavuus vaikuttavat maaseudun sosiaaliseen kehitykseen.

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa on asetettu kahdeksan tavoitetta Suomen omista lähtökohdista käsin. Niissä heijastuu vahvasti periaate, ettei ketään jätetä. Yhdenvertaisuus, osallisuus, yhteisöllisyys ja myös paikallisyhteisöt sekä kaupungin ja maaseudun yhteydet näkyvät tavoitteissa. Tämä on erinomainen lähtökohta myös maaseudun kannalta.

Voisiko kestävästä kehityksestä tulla maaseudun valtti? Se vaatisi ainakin, että nykytilanteesta mahdollisuuksineen ja haasteineen olisi hyvä ymmärrys ja tilanteen kehittymistä pystyttäisiin seuraamaan. Nykyisten kestävän kehityksen globaalien sekä kansallisten tavoitteiden seurannassa pitäisi pystyä eriyttämään maaseudun ja kaupunkien data. Tällä hetkellä käytetään vielä pitkälti kansallisia tilastoja, joissa erot eri alueiden välillä peittyvät. Vai vaatisiko maaseudun kehityksen seuranta täysin omat mittarinsa? Sitäkin pohdimme SAPE-hankkeessa.

Sape-hankkeen rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä.

Kirjoittajat

Kaisa Karttunen

Kaisa Karttunen

Ohjelmajohtaja, maatalous- ja metsätieteiden tohtori

Ruokajärjestelmät, ruokaturva, kestävä kehitys, tiedon popularisointi, vuorovaikutus

+358 40 7018 129 kaisa.karttunen@e2.fi
Katso koko profiili

Nämä saattavat kiinnostaa sinua