Tiedotteet

-

Tiedote: Työ pitää suomalaisia ulkomailla – suuri osa ulkosuomalaisista olisi kuitenkin valmis tekemään etätöitä Suomeen

Tiedotteet

Tuore kyselytutkimus ulkosuomalaisista ja paluumuuttajista osoittaa:

Työ pitää suomalaisia ulkomailla – suuri osa ulkosuomalaisista olisi kuitenkin valmis tekemään etätöitä Suomeen
 

Ulkosuomalaiset ja paluumuuttajat painottavat asuinmaan valinnassa erityisesti työmahdollisuuksia ja arvioivat niiden olevan parempia ulkomailla kuin Suomessa. Valtaosa ulkosuomalaisista (76 %) voisi kuitenkin ajatella työskentelevänsä suomalaiselle työnantajalle joko kokonaan tai osin etätyötä tehden. Asiaa on selvitetty tutkimushankkeessa, joka etsii ratkaisuja maamme osaajapulaan.

Paluumuuttajien Suomeen paluun yleisimmät syyt liittyvät kotimaassa oleviin läheisiin ja ystäviin tai haluun asua Suomessa – eivät työmarkkinoiden vetovoimaan. Alle 10 prosenttia mainitsi paluun keskeiseksi syyksi mahdollisuuden edistää uraa.

Paluumuuttajissa on suurempi osuus niitä, jotka harkitsevat lähtevänsä Suomesta uudestaan kuin ulkosuomalaisissa on kotimaahan paluuta harkitsevia. Paluumuuttajista 52 prosenttia pitää muuttoa pois Suomesta tulevaisuudessa jokseenkin tai erittäin todennäköisenä. Ulkosuomalaisista 34 prosenttia näkee muuton Suomeen jokseenkin tai erittäin todennäköisenä.

Tiedot selviävät ulkosuomalaisille ja paluumuuttajille suunnatusta kyselytutkimuksesta. Kyselyt toteutettiin 15.2.–13.3.2022, ja niihin vastasi sekä paluumuuttajia (N=252) että ulkosuomalaisia (N=895). Tutkimuksen toteutti E2 Tutkimus osana Kansainvälisten osaajien Suomi -tutkimushanketta.

Suomella on valttinsa, mutta asuinmaan ratkaisee työpaikka

Ulkosuomalaiset ja paluumuuttajat arvostavat Suomessa erityisesti luonnonläheisyyttä, turvallisuutta ja sosiaaliturvan tasoa. Asuinmaan keskeinen valintakriteeri ovat kuitenkin työmahdollisuudet, joiden he katsovat olevan ulkomailla paremmat.

Suuri osa paluumuuttajista ja ulkosuomalaisista arvioi, ettei Suomessa arvosteta ulkomaisia tutkintoja tai verkostoja, ulkomailla hankittua työkokemusta ja vietettyä aikaa.

Kun ulkomailla asuvien yhteydet Suomeen ohentuvat, heikkenee myös paluumuuton todennäköisyys. Nuoret ja vain vähän aikaa ulkomailla asuneet ovat muita ulkosuomalaisia luottavaisempia Suomen työmarkkinoihin. Kielteisyys vahvistuu yhteydenpidon vähentyessä Suomeen.

- Ulkosuomalaiset muodostavat Suomelle arvokkaan kansainvälisen verkoston, jonka osaamista ja näkemyksiä tarvitsemme. Heidän halunsa vaikuttaa kotimaansa kehitykseen tuli esiin jo ulkosuomalaisstrategian valmistelussa. Yhteydenpitoa ulkosuomalaisten kanssa tulee vahvistaa nykyisestä eri väyliä parantamalla, sisäministeri Krista Mikkonen arvioi.

- Me tarvitsemme Suomessa yhä enemmän lisää osaajia ja kansainvälisyyttä. Siksi on perusteltua, että me kerromme myös ulkomailla asuville suomalaisille enemmän Suomessa olevista työmahdollisuuksista. Ulkomailla karttuneet kokemukset, näkemykset, osaaminen ja verkostot on syytä huomioida ja tunnistaa rekrytointilanteissa. Ulkomaisten tutkintojen parempi huomiointi ja hyväksyminen onkin yksi avainkysymyksistä paluumuuton vauhdittamisessa, Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander pohtii.

- Tutkimus osoittaa, että ulkosuomalaisilla on kiinnostusta tehdä töitä suomalaisille yrityksille ja muille työnantajille. Tähän kannattaa tarttua. Meidän tulee myös kehittää Suomea maaksi, johon ulkosuomalaisten on hyvä palata. Tähänkin työhön Kansainvälisten osaajien Suomi -tutkimushanke antaa eväitä, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies arvioi.

Enemmistö Suomeen palanneista on kotiutunut hyvin

Suurin osa (71 %) työvoimaan kuuluvista paluumuuttajista on osaamistaan vastaavissa töissä Suomessa. Valtaosa kaikista palaajista kokee kotiutuneensa Suomeen hyvin (61 %) tai vähintään kohtalaisesti (22 %). Myös perhe ja puoliso ovat kotiutuneet lähes vastaavalla tavalla. Lähes jokainen työvoimaan kuuluvista (93 %) paluumuuttajista on työskennellyt paluunsa jälkeen, ja työllistyminen on tavallisesti ollut varsin nopeaa.

- Paluumuuttajat ovat kaupungeille arvokas, kielitaitoinen ja kokenut osaajaryhmä. He voivat vahvistaa toiminnan innovatiivisuutta, koska ovat nähneet, miten asioita tehdään muualla. Tutkimus osoittaa, että suurimmalla osalla palaajista menee mukavasti – siitä kannattaa kertoa paluuta miettiville, Helsingin pormestari Juhana Vartiainen sanoo.

- Tutkimuksen keskeinen havainto on, että Suomella on paljon voitettavaa, kunhan löydämme keinoja olla aktiivisempia, sanoisin jopa myönteisesti aggressiivisempia, ulkosuomalaisten houkuttelussa ja rekrytoinnissa. Tutkimushankkeen seuraavissa vaiheissa kohtaamme ulkosuomalaisia ja paluumuuttajia työpajoissa ja valmistelemme sidosryhmien kanssa politiikkasuosituksia ulkosuomalaisten paluuta kannustamaan ja paluumuuttajien kotoutumista tukemaan, hankkeen johtaja Mari K. Niemi kuvaa.

* * * * *

Tietoa tutkimuksesta
Kansainvälisten osaajien Suomi -tutkimushanketta rahoittavat Elinkeinoelämän keskusliitto, Teknologiateollisuus, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Keva, Tekniikan Akateemiset, Teollisuuden palkansaajat, ulkoministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Business Finland, sekä Helsingin, Espoon, Tampereen ja Oulun kaupungit.

Kyselytutkimuksen julkistustilaisuus järjestetään 21.4.2022 klo 10–11.30 hybridinä Musiikkitalossa. Ilmoittautudu tapahtumaan tästä linkistä. Tilaisuutta voi seurata paikan päällä tai striimin välityksellä YouTube-kanavan kautta: https://youtu.be/95yZ8ekk32E.

Tutkimuksen toteuttaa yleishyödyllinen tutkimuslaitos E2 Tutkimus. E2 Tutkimus on monitieteinen tutkimuslaitos, joka palvelee tiedolla kuntia, ministeriöitä, yrityksiä, järjestöjä, säätiöitä, poliittista päätöksentekoa ja mediaa. Hankkeen toteutusaika 10/2021–3/2023. Työ valmistuu ennen kevään 2023 eduskuntavaaleja.

Tutkimushankkeessa vastataan seuraaviin kysymyksiin: Miten Suomesta voi tulla osaajia kutsuva, sitouttava ja vetovoimainen maa, jonne ulkosuomalaisen on mutkatonta palata tai ulkomaalaisen tulla töihin? Miten Suomen rakentamiseen voisi osallistua myös maamme ulkopuolelta?

Hankkeen seurantaryhmän puheenjohtajana toimii erityisasiantuntija Pipa Turvanen työ- ja elinkeinoministeriöstä ja varapuheenjohtajana asiantuntija Mikko Räsänen Elinkeinoelämän keskusliitosta.

Hankkeen johtaja: Dosentti, VTT Mari K. Niemi
Hankkeen varajohtaja: Dosentti, VTT Ville Pitkänen
Hankkeen kotisivu: kvosaajiensuomi.com
Hanke sosiaalisessa mediassa: @kvosaajiensuomi (Twitter, Facebook, LinkedIn)

Lisätietoja hankkeesta

VTT, dosentti Mari K. Niemi
Hankkeen johtaja
E2 Tutkimuksen tutkimusjohtaja
mari.k.niemi@e2.fi
+44 773 7161 944

Lisätietoa tutkimustuloksista

VTT, dosentti Ville Pitkänen
Hankkeen varajohtaja
E2 Tutkimuksen vanhempi tutkija
ville.pitkanen@e2.fi
+358 40 7770 869

Sinua saattaisi kiinnostaa