Blogit

-

Tulenpalava kiire ilmastohommiin

Blogi

Onko palaminen kauhein tapa kuolla? Tämä tuli mieleeni, kun uutiset kertoivat Kreikan maastopaloista. Kymmenet ihmiset kohtasivat kuoleman, kun lyhytkin matka mereen oli liian pitkä. Toisiinsa kietoutuneet uhrit olivat pelastajille lohduton näky.

Pitkään jatkuva kuumuus, kuivuus ja kovat tuulet ovat tappava yhdistelmä. Rutikuiva maasto syttyy helposti, ja palo leviää vauhdilla. Se on nähty paitsi Etelä-Euroopassa ja Kaliforniassa, myös Suomessa ja Ruotsissa. Arvokkaat metsämme eivät kestä tulta.

Surullisten uutisten takana on ilmastonmuutos, joka lisää sään ääri-ilmiöitä. Ilmatieteen laitoksen mukaan etenkin Välimeren maissa kesät kuivuvat entisestään. Sateiden ennustetaan vähenevän myös Keski-Euroopassa, mutta pitkistä poutajaksoista huolimatta tulvatkin yleistyvät. Seuraukset ovat rankkoja kasveille, eläimille ja ihmisille, eikä tällä pallolla pääse muutoksilta suojaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Juhani Eskola kirjoitti blogissaan, että ekologiset muutokset vauhdittavat infektiotautien syntyä ja leviämistä. Kun ruuan laatu heikkenee, aliravitsemus yleistyy. Nälän seuraukset tiedämme.

Myös puhtaasta makeasta vedestä on tullut arvotavaraa. Tänä kesänä on nähty, miten eri puolella Irakia mielenosoittajat vaativat työpaikkoja – ja puhdasta vettä. Elollisen perustarpeet ovat kaikkialla samat. Henki pihisee vain, jos juomavettä, ravintoa ja saastumatonta elintilaa riittää.

Tohtori Kaisa Karttunen arvioi huhtikuussa julkaistussa e2:n raportissa, että ilmastonmuutos alentaa satotasoja roimasti. Maissin keskisato voi alentua 45 prosenttia, vehnän 50 ja soijan jopa 60 prosenttia vuoteen 2100 mennessä.

Konfliktit ja luonnononnettomuudet voivat vähentää ruuantuotantoa tätäkin nopeammin. Yhtälö on hankala: ruokaturvaongelmat ovat sekä konfliktien syitä että seurauksia.

Elinympäristö muuttuu samaan aikaan, kun maailman väkiluku lähenee kymmentä miljardia. Jos jatkamme entisellään, kaikki eivät mahdu ruokapöytään. Siksi työlistalle kannattaa ottaa ainakin neljä asiaa: maailman ruoka- ja energiajärjestelmiä on mietittävä uusiksi. Lisäksi on panostettava väestönkasvun hidastamiseen ja koulutukseen erityisesti kehittyvissä maissa.

Jos isojen ongelmien edessä sorrutaan toivottomuuteen, tilanne kuumenee entisestään. Maastopalojen, tulvien, myrskyjen ja konfliktien uhreista uhkaa tulla tavallisia uutisaiheita myös Euroopassa. Tekemättömyys tarkoittaa kuolintilastoja.

Onneksi päättäjät Suomessa ja valtaosassa maailman maista tunnustavat haudanvakavan ongelman. Viime vuosina ilmastonmuutoksen torjunnassa on otettu poliittisia harppauksia, ja nyt tarvitaan jämäkkyyttä päätösten täytäntöönpanossa. Kaikkien etu on se, että ilmastohölmöstä toiminnasta sakotetaan ja viisaasta palkitaan.

Suomessa lähestytään eduskuntavaaleja ja hallitusneuvotteluja, joissa valitaan päättäjät neljäksi vuodeksi. Tällä kertaa äänestäjät voisivat vaatia puolueilta yhteisen ilmastositoumuksen, joka kantaa yli vaalien. Puoluejohtajat sitoutuisivat jättämään ilmastoasiat kevytkenkäisen politikoinnin ulkopuolelle ja lupautuisivat määrätietoiseen yhteistyöhön riippumatta siitä, onko oma paikka oppositiossa vai hallituksessa.

Rasismin vastustamisessa on nähty kumppanuutta yli rajojen ja nyt olisi taas aika osoittaa yhteistä vastuuta. Poliitikot voisivat lakata kisaamasta siitä, kenen ilmastolinjaukset ovat vartin verran muita parempia. Sen sijaan he voisivat tukea oikeansuuntaisia konkreettisia ratkaisuja, tulivat ne mistä suunnasta tahansa. Maaliin pääsy näin vaikeassa kilpailussa on olennaisempaa kuin se, kenellä on kärkipaikka välietapilla.

Hälyttävät ilmastouutiset eivät tarkoita, että mukavasta elintasosta pitäisi luopua ja valita jalomielinen kurjuus. Kyse ei ole nykyisen elämäntavan murskaamisesta, vaan asioiden tekemisestä uudella tavalla.

Nolostumatta voimme nostaa arvoonsa vanhan kansan viisauksia. Säästäväisyys, harkinta hankinnoissa ja tuotteiden kierrättäminen ovat tyylikkäitä valintoja. Sähkösaunan voi lämmittää harvemmin, auton tyhjäkäynnin parkkipaikalla lopettaa ja perusfairyn korvata ekopesuaineella. Lyhytnäköiset tavat kannattaa kyseenalaistaa, vaikka ei olisikaan kivipesty vihreä.

Itse kukin voi valita paidan kierrätysmyymälästä ja jättää kaupan hyllyyn bulkkivaatteet, joiden tuotantoketju päättyy polttamiseen, kun muuta ei viitsitä. Rihkaman ostamisesta saatu lyhyt ilo on helppo korvata luontoelämyksellä, hyvällä kirjalla tai ystävän tapaamisella.

Maapallonpelastustalkoisiin mahtuvat kaikki. Jokainen voi tehdä pieniä tekoja ja vaatia isoja niiltä, joilla on enemmän voimaa. Nyt soivat hälytyskellot, eivät kuolinkellot.

Teksti on julkaistu Kalevassa 31.7.2018

Kirjoittajat

Karina Jutila

Karina Jutila

Toimitusjohtaja, yhteiskuntatieteiden tohtori

Suomen tilannekuva, yhteiskunnan kestokyky, demokratia

+358 50 5515 361 karina.jutila@e2.fi
Katso koko profiili