Blogit

-

Työelämä muuttuu - mihin meidän on varauduttava?

Blogi

Työelämän muutokset koskettavat suoraan tai välillisesti meitä kaikkia. Viime viikolla Vaasassa järjestetyssä Wasa Future Festivalin ”Tulevaisuuden työelämä” -keskustelussa aiheeseen tartuttiin kolmesta keskeisestä näkökulmasta.

Kysyimme, mitä nuoret sukupolvet odottavat työltä – kuinka varmistaa heidän kiinnittymisensä työhön ja jaksaminen työelämässä? Osaamisen ja työvoiman varmistaminen Suomessa edellyttää ulkomaisten työntekijöiden entistä laajempaa rekrytoitumista ja asettumista Suomeen. Miten Suomi voisi olla veto- ja pitovoimainen maa? Uudet teknologiat ja innovatiivisuus ovat keskeisiä kilpailutekijöitä. Kuinka vauhdittaa uusien teknologioiden käyttöönottoa ja innovaatiovalmiuksia?

Alla summaan keskustelumme keskeiset teesit. Tilaisuus on kokonaisuudessaan katsottavissa myös festivaalin Youtube-kanavalta. (Keskustelu alkaa kohdasta 04:33)

Monimuotoisuus on kilpailuvaltti – vahvistetaan sitä. Suomen elinkeinoelämä tarvitsee osaajia nyt ja hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuudessa. Tarvitsemme osaajia ulkomailta, mutta meidän on tunnistettava myös nuorten ja ikääntyneiden osaaminen ja anti työelämälle. Meidän on hyväksyttävä se, että työntekijä ei osaa tullessaan kaikkea, mukaan lukien täydellistä suomea tai ruotsia.

Osaajapulaan on vastattava yhdessä – tarvitsemme klusteriajattelua. Kukaan ei ratkaise osaajapulan kaltaista monimuotoista ongelmaa yksin. Tähän työhön on kutsuttava korkeakoulut, yritykset, kaupungit, ministeriöt ja järjestöt. Alueet voivat olla vetovoimaisia, kun toimijat yhdistävät voimansa.

Tämä liittyy myös pitovoimaan. Suomeen sitovat työpakkojen lisäksi myös ystävät, kulttuuripalvelut ja laadukas vapaa-aika. Tiivis dialogi osaajien itsensä kanssa on välttämätöntä – heistä kilpailevat kaikki muutkin. Yksi kilpailuvaltti olisi sekin, että ottaisimme enemmän vastuuta myös osaajien puolisoista ja heidän työllistymisestään.

Nuoret sukupolvet eivät ole yhtä valmiita tekemään töitä vuorotta ja tämä on tunnistettava työpaikoilla. Tasapainoinen työn ja vapaa-ajan suhde voi olla vetovoimatekijä Suomeen sijoittumisessa.

Nykyiset työntekijät ovat tulevien rekrytointien perusta – ollaan ensin erinomaisia työnantajia heille. Maailma on läpinäkyvä. Jotta uusia osaajia saadaan houkuteltua, on yritysten ja muiden organisaatioiden ensin varmistettava nykyisen henkilökunnan viihtyvyys. Tämä koskee myös rekrytointeja ulkomailta: jo Suomessa olevat ulkomaiset osaajat kertovat kokemuksistaan muillekin.

Työpaikan sosiaaliset suhteet ovat tärkeä osa elämää, ja myös niihin kohdistuu odotuksia. Tämä korostuu nuorten sukupolvien toiveissa, mutta on yhtä lailla tärkeää ulkomailta Suomeen muuttaville.

Hyvä lähijohtaminen ja henkinen hyvinvointi ovat kilpailuvaltteja – niihin on panostettava nykyistä enemmän. Tulevaisuudessa muodollinen asema on entistä vähemmän auktoriteetin lähde. Nuoremmat sukupolvet toivovat yksilöllisiä ratkaisuja ja valmentavaa johtamista. Tämä tarkoittaa säännöllistä palautetta, mahdollisuutta kehittyä työssä ja aktiivista dialogia.

Työpaikoilla on oltava nykyistä enemmän valmiutta myös hierarkiat ohittavaan kriittiseen keskusteluun. Tämä tukee koko organisaation kehittymistä.

Nuoret sukupolvet sitoutuvat työn merkitykseen, eivät organisaatioon sinänsä. Meidän kannattaa kehittyä työn merkityksen tunnistamisessa ja viestimisessä. Uusien sukupolvien osaajat voivat sitoutua esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuntaan, uuden oppimiseen ja itsensä kehittämiseen.

Tulevaisuudessa sitoutuminen tarkoittaa yhä vähemmän sitoutumista tiettyyn työnantajaan. Työnantajien, alueiden ja klustereiden on tarpeen tunnistaa omat arvonsa, sitouduttava niihin ja osattava kertoa niistä.

Uusien teknologioiden omaksumisessa on panostettava erikoistuneisiin klustereihin ja innovaatioiden esitaistelijoihin. Suomen ei ole mahdollista olla paras kaikessa, mutta voimme olla maailman huippuja, kun rakennamme erikoistuneita klustereita. Vaasan energiasektori on tästä hyvä esimerkki.

Työpakoilla uusista teknologioista kiinnostuneet, innovaatio-orientoituneet työntekijät vetävät muitakin mukaansa. Keskeistä on tunnistaa kunkin ammattialan sisäinen eetos – kun teknologiat eivät uhkaa vaan tukevat sitä, uudistuksiin suhtaudutaan myönteisesti.

Paneelissa olivat mukana puheenjohtaja Antti Palola STTK:sta, toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen Baronasta, toimitusjohtaja Matti Vaattovaara, Hitachi ABB Power Gridsiltä ja dekaani Adam Smale Vaasan yliopistosta. Tilaisuudessa teemoihin alustivat Vaasan yliopiston tutkijat Susanna Kultalahti, Sorin Dan, Khuram Shahzad ja Ville Manninen. Paneelikeskustelun moderoivat E2 tutkimuksen johtaja Karina Jutila ja tutkimusjohtaja Mari K. Niemi.

Vasainsiderin juttu paneelista luettavissa täältä (ruotsiksi).

Kuva: Iida Laurila

Kirjoittajat

Mari K. Niemi

Mari K. Niemi

Tutkimusjohtaja, dosentti, valtiotieteiden tohtori

Yhteiskunnallinen keskustelu, tiedeviestintä, tiedon ja osaamisen rooli yhteiskunnassa, tulevaisuuden työelämä: osaajapula, kansainväliset osaajat, digitalisaatio; median ja politiikan suhde, populismi ja poliittinen kampanjointi

+44 773 7161 944 mari.k.niemi@e2.fi
Katso koko profiili