Uutiset

-

Miten meillä menee? Katsaus suomalaisten mielenmaisemaan 2023

Arvot ja asenneilmasto, Julkaisut

Lataa julkaisu: Miten meillä menee? Katsaus suomalaisten mielenmaisemaan 2023

Naisista alle puolet (46 %) pitää suomalaista yhteiskuntaa reiluna. E2 Tutkimuksen julkaisema katsaus kertoo myös, että hyvin toimeentulevat pärjäävät muutosten keskellä, mutta huonossa sosioekonomisessa asemassa olevilla on vaikeaa. Selvä enemmistö suomalaisista luottaa silti yhteiskunnan kykyyn ratkoa ongelmia. Vahvan johtajan kaipuu on osa ajankuvaa.

Tulokset käyvät ilmi E2 Tutkimuksen Miten meillä menee? Katsaus suomalaisten mielenmaisemaan 2023 -julkaisusta, joka perustuu koko maan kattavaan kyselyaineistoon. E2 Tutkimus on monitieteinen, riippumaton tutkimuslaitos. Katsaus suomalaisten mielenmaisemaan julkaistaan vuosittain.

Moni nainen ja pienituloinen kokee yhteiskunnan epäreiluksi
Näkemykset yhteiskunnan reiluudesta jakavat suomalaisia. Noin puolet (52 %) arvioi yhteiskunnan reiluksi itsensä kaltaisia ihmisiä kohtaan, vajaa puolet (45 %) on asiasta päinvastaista mieltä.

Naisista alle puolet (46 %) pitää suomalaista yhteiskuntaa reiluna itsensä kaltaisia kohtaan, päinvastaista mieltä on puolet (50 %) naisista. Miehistä 59 prosenttia pitää yhteiskuntaa reiluna itsensä kaltaisia kohtaan.

Tulotaso vaikuttaa näkemyksiin reiluudesta: alle 1 600 euroa ansaitsevista 37 prosenttia pitää yhteiskuntaa reiluna itsensä kaltaisia kohtaan, keski- ja hyvätuloisista selkeä enemmistö. Myös vähän koulutetut ja työttömät kokevat muita useammin epäreiluutta.

- Naisten epäreiluuden kokemukset voivat nousta sekä henkilökohtaisesta elämästä että yhteiskunnallisista paineista. Suomessa kotityöt ja hoivavastuu kuormittavat voittopuolisesti naisia. Sen rinnalla naiset kantavat työelämässä suurta vastuuta terveydenhuollosta ja vanhuspalveluista, jotka ovat katsauksemme mukaan suomalaisten isoja huolenaiheita. Omien kokemusten lisäksi julkinen keskustelu voi vahvistaa naisten kokemuksia epäreiluudesta, arvioi tutkimuspäällikkö Ville Pitkänen E2 Tutkimuksesta.

Sadat tuhannet suomalaiset arvioivat voimavaransa huonoiksi
Noin 70 prosenttia arvioi voimavaransa hyviksi siinä, mitä he päivittäin pääasiassa tekevät. Kuitenkin 19 prosenttia eli reilu 800 000 suomalaista arvioi henkilökohtaiset voimavaransa pikemminkin heikoiksi kuin hyviksi.

Sosioekonominen tilanne vaikuttaa näkemyksiin: hyvin toimeentulevat luonnehtivat omia voimavarojaan selvästi myönteisemmin kuin heikosti toimeentulevat.

- Kun sadat tuhannet ihmiset kokevat voimavaransa heikoiksi ja potentiaalia jää käyttämättä, kyse on isosta yhteiskunnallisesta ja inhimillisestä kysymyksestä vanhenevassa Suomessa, painottaa Ville Pitkänen.

Elinkustannusten nousu ja hyvinvoinnin rapautuminen huolestuttavat
Suomalaisten huolilistan kärjessä ovat elinkustannusten nousu (68 %), terveydenhuollon tilanne (64 %), vanhustenhoito (60 %), mielenterveysongelmat (58 %) sekä nuorten jaksaminen ja hyvinvointi (53 %).

Myös arjen turvallisuus (49 %) ja Venäjän sotilaallinen uhka (44 %) huolettavat suomalaisia. Eriarvoistuminen huolestuttaa erityisesti pienituloisia. Ilmastonmuutos (44 %) huolestuttaa kaikkia ikäryhmiä.

Enemmistö suomalaisista on huolissaan hyvinvoinnin rapautumisesta, terveydenhuollosta ja vanhuspalveluista. Suomessa kannattaa ennakoida, miten ihmiset reagoivat, jos palvelut kriisiytyvät entisestään eivätkä uudet toimintatavat ratkaise ongelmia. Jo valmiiksi paineisessa tilanteessa kaikilla ei välttämättä ole kärsivällisyyttä muutosten kohtaamiseen, muistuttaa johtaja Karina Jutila E2 Tutkimuksesta.

Suomalaisilla on luottamusta yhteiskuntaan ja johtajankaipuuta
Selkeä enemmistö (70 %) luottaa suomalaisen yhteiskunnan kykyyn ratkoa ongelmia. Luottamus on keskimääräistä yleisempää vanhemmissa ikäryhmissä ja niiden joukossa, joilla on vahva sosioekonominen asema.

Vaikka luottamusta yhteiskuntaan on, suomalaiset kaipaavat vahvaa poliittista johtajaa. Johtajuutta kaipaa ylivoimainen enemmistö (79 %) suomalaisista.

- Myös yritysjohtajilta suomalaiset odottavat aktiivisempaa yhteiskunnallista otetta. Enemmistö suomalaisista toivoo heidän osallistuvan julkiseen keskusteluun nykyistä enemmän. Muutamat yritysjohtajat ovat ottaneet näkyvästi kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin, kuten ilmastokriisiin, nuorten ongelmiin ja rasismiin. Tulosten perusteella tilausta yritysjohtajien ulostuloille on enemmän, kertoo johtaja Mari K. Niemi E2 Tutkimuksesta.

Kolmannes (33 %) suomalaisista kertoo, että poliittinen keskustelu herättää heissä vihan tunteita. Näin arvioi keskimääräistä useampi alle 45-vuotias. Myös työtilanne ja toimeentulo vaikuttavat: työttömät (49 %) sekä jokseenkin tai erittäin huonosti toimeentulevat (46 %) ilmaisevat keskimääräistä useammin, että poliittinen keskustelu saa heissä aikaan vihan tunteita.

Kirjoittajat

Ville Pitkänen

Ville Pitkänen

Tutkimuspäällikkö, dosentti, valtiotieteiden tohtori

Maahanmuutto, työelämä, tiedeviestintä, poliittinen viestintä, vaalit, asenne- ja arvotutkimukset, määrälliset ja laadulliset tutkimusmenetelmät.

+358 40 7770 869 ville.pitkanen@e2.fi
Katso koko profiili
Karina Jutila

Karina Jutila

Toimitusjohtaja, yhteiskuntatieteiden tohtori

Suomen tilannekuva, yhteiskunnan kestokyky, demokratia

+358 50 5515 361 karina.jutila@e2.fi
Katso koko profiili
Mari K. Niemi

Mari K. Niemi

Johtaja (uudet tutkimusavaukset, kansainvälistyminen, sidosryhmäsuhteet), dosentti, valtiotieteiden tohtori

Suomen kansainvälistyminen, osaaminen ja osaajapula, tutkimusviestintä ja sidosryhmäyhteistyö

+44 773 7161 944 mari.k.niemi@e2.fi
Katso koko profiili
Jenni Simonen

Jenni Simonen

Johtaja (tutkimus, kehittäminen ja E2 Tutkimus oy:n toiminta), valtiotieteiden tohtori, sosiologi

Nuoria, osallisuutta ja sukupolvien vuoropuhelua koskevat tutkimusaiheet, laadulliset menetelmät, liiketoiminnan kehittäminen ja tiedolla palvelu

+358 50 3465 021 jenni.simonen@e2.fi
Katso koko profiili
Tuija Väyrynen

Tuija Väyrynen

Asiantuntija, Yhteiskuntatieteiden maisteri

Poliittisen osallistumisen ja toimijuuden kysymykset, nuorisokuvat, tiedeviestintä ja tuotesuunnittelu

+358 40 5585 420 tuija.vayrynen@e2.fi
Katso koko profiili
Roosa Veijola

Roosa Veijola

Asiantuntija, filosofian maisteri

Osaajapulakysymykset, työperäinen maahanmuutto, työelämä, tiedeviestintä ja viestinnän kehittäminen, tapahtumatuotanto, laadullinen tutkimus, kansainväliset suhteet (Kiina)

+358 41 3142 421 roosa.veijola@e2.fi
Katso koko profiili

Liitteet

Nimi Tyyppi Koko
Miten meillä menee? Katsaus suomalaiseen mielenmaisemaan 2023 pdf 11,00 Mt