Blogit

-

Kolme pointtia suomalaisten luottamuksesta instituutioihin

Blogi

Tämän viikon maanantaina (27.9.2021) julkistettiin tutkimus eri-ikäisten suomalaisten luottamuksesta yhteiskunnan instituutioihin. Seuraavassa kolme nostoa tilaisuudessa käydyn keskustelun pohjalta. Koko tilaisuus on katsottavissa täältä ja tutkimusraportti luettavissa täältä.

1. Suomalaiset luottavat perheinstituutioon enemmän kuin muihin tutkimuksessa tarkasteltuihin instituutioihin. Luottamus perheeseen oli vahvaa iästä, asuinpaikasta tai koulutustaustasta riippumatta. Perhekäsitys on kuitenkin aiempaa monipuolisempi.

Panelistit pohtivat epävarman korona-ajan voineen osaltaan korostaa perheen ja muiden läheisten merkitystä. ”Koronakuplat” toivat turvaa, kun muu kanssakäyminen oli minimissään.

Kiinnostava kysymys on, millaisen pidemmän jäljen korona-aika näiltä osin suomalaisiin jättää – jos jättää.

2. Luottamus instituutioiden uudistumiskykyyn ja reiluuteen on heikkoa. Suomalaisista vain noin kolmasosa uskoo, että hyvinvointiyhteiskunnan keskeiset instituutiot kykenevät huomioimaan kansalaisten tarpeet suurten muutosten paineissa.

Vaikka luottamus instituutioihin sinänsä on Suomessa keskimäärin vahvaa, instituutioiden uudistumiskykyyn ei juuri luoteta. Tämä viesti on syytä ottaa vakavasti.

Kokemus instituutioiden uudistumiskyvyttömyydestä voi pidemmällä aikajänteellä rapauttaa luottamusta myös instituutioiden toimintaan sinänsä.

3. Tiede ja tutkimus erottuvat muista instituutioista selvästi – edukseen. Yli puolet suomalaisista katsoo tieteen ja tutkimuksen lisäävän tasa-arvoa ja turvallisuutta. Monista muista instituutioista poiketen tiedettä pidetään myös uudistumiskykyisenä. Lisäksi noin 40 prosenttia suomalaisista kokee tieteen ja tutkimuksen vahvistavan yhteenkuuluvuutta.

Tärkeä havainto on, että suomalaiset arvostavat tiedettä ja tutkimusta koulutustasosta ja elämäntilanteesta riippumatta. Lisäksi yli puolet suomalaisista pitää tiedettä ja tutkimusta oikeudenmukaisina – yhtä hyvään lukemaan pääsivät niiden lisäksi vain järjestöt.

Tieteen ja tutkimuksen nauttima arvostus osoittaa niiden olevan lähempänä kansalaisia, kuin olemme ehkä ajatelleet – puheet norsunluutorneista saa viimeistään nyt unohtaa.


Julkistustilaisuudessa Helsingin Musiikkitalolla hankkeen tuloksista kertoi ohjelmajohtaja Jenni Simonen E2 Tutkimuksesta. Aiheesta olivat keskustelemassa toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes Työeläkevakuuttajat TELA ry:stä, toimittaja Robert Sundman Yleltä, toimittaja, viestijä Emilia Mäenmaa, puheenjohtaja Annika Nevanpää Suomen Ylioppilaskuntien liitosta ja sekä johtaja Karina Jutila ja vanhempi tutkija Ville Pitkänen E2 Tutkimuksesta. Keskustelut moderoi yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki MTV:ltä ja loppusanat lausui vanhempi neuvonantaja Jouni Backman Sitrasta. Tutkimuksen toteutti E2 Tutkimus ja sen kumppaneita olivat Kuntaliitto, Sitra ja Tela.

 

Kirjoittajat

Mari K. Niemi

Mari K. Niemi

Tutkimusjohtaja, dosentti, valtiotieteiden tohtori

Yhteiskunnallinen keskustelu, tiedeviestintä, tiedon ja osaamisen rooli yhteiskunnassa, tulevaisuuden työelämä: osaajapula, kansainväliset osaajat, digitalisaatio; median ja politiikan suhde, populismi ja poliittinen kampanjointi

+44 773 7161 944 mari.k.niemi@e2.fi
Katso koko profiili