Blogit

-

Osaajapulaa voidaan torjua alueellisella yhteistyöllä

Blogi

Mitä Vaasassa perustetusta Digitalisaatio Akatemiasta kannattaisi oppia?

Maaliskuinen lounas vaasalaisen ohjelmistoalan yrittäjän, Andreas Paschinskyn kanssa vuodelta 2018 on jäänyt mieleeni. Paschinskyn Devatus Oy kärsi digiosaajapulasta, eikä se ollut murheineen yksin. Voivottelun sijaan yrittäjä oli keksinyt idean, jolla lähteä tilannetta korjaamaan – yhteistyössä muiden kanssa.  

Olin asunut Vaasassa vasta muutaman kuukauden, kun tempauduin perustamaan osaajapulaa torjuvaa Digitalisaatio Akatemiaa yhdessä Paschinskyn, alueen muiden yritysten ja korkeakoulujen edustajien kanssa. Työni Vaasan yliopistossa sai lentävän lähdön, sillä olin pian mukana akatemian ohjausryhmässä. Lisäksi johdin Digitalisaatio Akatemia -mallin kehittämiseen tähtäävää, työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamaa tutkimus- ja kehityshanketta. Tämän hankkeen loppuraportti julkaistaan tänään (27.4.2021).

Emme jääneet Vaasassa päivittelemään osaajapulaa, vaan tartuimme toimeen.

Miksi Digitalisaatio Akatemia tarvittiin?

Vaikka Vaasan useat korkeakoulut tuovat kaupunkiin runsaasti opiskelijoita Suomesta ja ulkomailta, liian monet myös jättävät kaupungin. Eikä tämä ole vain Vaasan ongelma, samassa tilanteessa ovat monet muutkin Suomen yliopistokaupungit.

Digitalisaatio Akatemian toimintaa kehittäessämme huomasimme, että tehtävää riitti opiskelijoiden ja yritysten yhteen saattamisessa. Moni opiskelija ei tiennyt Vaasassa tarjoutuvista kansainvälisistä uramahdollisuuksista. Etenkin ulkomaiset opiskelijat hyötyivät Akatemian tarjoamista verkostoista sekä näköalapaikasta suomalaiseen työelämään ja rekrytointikäytäntöihin.

Paschinskyn kaltaisille yrityselämän edustajille taas tärkeää oli, että opiskelijat olisivat valmistuessaan valmiimpia työelämään, niin yritysten tarvitsemien digitaitojen kuin esimerkiksi projektiosaamisen ja monialaisen yhteistyön näkökulmasta.

Oheinen Digitalisaatio Akatemia -malli kuvaa Vaasassa kehitetyn Akatemia-mallin osapuolet, niiden annin yhteistyölle ja niiden yhteistyöstä saamat hyödyt. Kuvassa myös listataan laajempia mallilla tavoiteltuja alueellisia hyötyjä.


 

Ulkomaiset osaajat mukaan keskustelun ja kehittämisen ytimeen

Sukellus osaajapulan tematiikkaan ja sitä konkreettisesti ratkaisemaan pyrkivän toimintamallin kehittäminen herättivät monia oivalluksia. Minulle oli tärkeää, että lähtisimme ratkaisemaan asiaa yhdessä keskustelun kohteena olevien ihmisten kanssa, siis koulutettujen, Suomeen muualta muuttaneiden osaajien.

Koska moni heistä ei vielä puhu suomea, he näyttävät jäävän sivuun itseään koskevasta keskustelusta. Siksi toteutimme hankkeen englanniksi. Tätä puolsi sekin, että näin myös tulokset olisivat laajasti kansainvälisten osaajien ulottuvilla.

Ratkaisuun oli myös käytännöllinen syy – tulisimme haastattelemaan tutkimukseen Suomessa opiskelevia ulkomaalaisia. Heidän voisi olla luontevampaa kertoa kokemuksistaan tutkijoille, joiden kanssa heillä on yhteistä kokemuspohjaa.

Tutkimus toteutettiin Vaasan yliopiston InnoLabissa. Kokoamassani tutkijaryhmässä työskenteli suomalaisen aluetieteen tohtorikoulutettavan lisäksi kaksi Pakistanista Suomeen muuttanutta, Vaasan yliopistossa väitellyttä tuotantotalouden tohtoria, romanialaislähtöinen, Belgiassa väitellyt hallintotieteen tohtori sekä intialainen businessosaaja, kahden tutkinnon maisteri. Loppuvaiheessa hanke sai assistentiksi vielä suomalaisen valtio-opin opiskelijan. Ryhmässä tiivistyi paitsi monitieteinen osaaminen, myös omakohtainen tuntuma kansainvälisten osaajien mielenmaisemaan.

Osaajapula voidaan ratkaista – mutta käytäntöjen ja ajattelun on muututtava

Osaajapula on yhteiskunnallisena ongelmana niin monisyinen, että siihen on perusteltua tarttua valtakunnallisesti monialaisella otteella. Alueellisella tasolla tämä tarkoittaa vastaavasti paikallisten toimijoiden laajaa yhteistyötä.

Monilla alueilla Suomessa yhteistyö on jo sujuvaa. Jos näin ei jostain syystä ole, asenteita ja toimintamalleja kannattaa korjata nopeasti. Osaajapulan kaltaista kysymystä ei mikään taho ratkaise yksin, ja vastaavasti onnistumisesta hyötyvät kaikki.

Korkeakoulut ja yritykset ovat luonteva työpari osaajapulan ratkaisemisessa, sillä siinä missä korkeakoulut tuovat opiskelijoita alueille, yritykset voivat heitä työllistää ja sitouttaa alueelle. Tärkeä kysymys on, voisiko korkeakouluille osoittaa enemmänkin kannustimia tukea valmistuneiden työllistymistä.

Myös kaupunkien ja kuntien sekä järjestöjen ja elinkeinopoliittisten toimijoiden yhteistyölle on tarvetta – näiden osaaminen, sitoutuminen ja koetellut keinot voivat auttaa rakentamaan järjestelmätason malleja.

Yhteistyötaitojen lisäksi ulkomaalaisia osaajia koskevissa asenteissa voi olla tarkistettavaa. Siinä missä ulkomaiset osaajat kaipaavat verkostoja ja tietoa suomalaisesta työelämästä, työnantajapuoli voi tarvita oppia ulkomaisten osaajien rekrytoinnista. Täydellisen suomen kielen taidon puuttuminenkaan ei aina ole niin iso ongelma, kuin millaiseksi se toisinaan ajatellaan.

Toimisiko Digitalisaatio Akatemia muualla Suomessa?

Ihannetilanteessa alueet myös oppivat toisiltaan. Siihen perustuu myös Digitalisaatio Akatemia -mallin kehittäminen hankkeessamme. Kerromme mallista lisää hankkeen loppuraportissa: ”Talent Retention and the Development of Digital Skills: A study of the ecosystem-based Digitalisation Academy located in Vaasa, Finland”.

Vaasan pilotista saamamme opit auttavat myös välttämään karikoita.

Mallille voisi olla käyttöä muuallakin kuin Vaasassa. Olennaista on, että alueelta löytyy korkeakoulu tai useampia, että alueen yrityksillä on riittävästi yhteisiä tarpeita, ja että löytyy vetäjätaho, joka on valmis ottamaan koordinaatiovastuun.

Kiinnostuitko?

Kerron mielelläni lisää!

Tutustu Digitalisaatio Akatemian videoon.

Kirjoittajat

Mari K. Niemi

Mari K. Niemi

Tutkimusjohtaja, dosentti, valtiotieteiden tohtori

Yhteiskunnallinen keskustelu, tiedeviestintä, tiedon ja osaamisen rooli yhteiskunnassa, tulevaisuuden työelämä: osaajapula, kansainväliset osaajat, digitalisaatio; median ja politiikan suhde, populismi ja poliittinen kampanjointi

+44 773 7161 944 mari.k.niemi@e2.fi
Katso koko profiili