Suomenkielisten asenteet ruotsia ja ruotsinkielisiä kohtaan eivät ole merkittävästi muuttuneet, vaikka vastakkainasettelut ja vihamielisyydet värittävät julkista keskustelua. Tämä tutkimus vahvistaa, että ruotsin kieli on tärkeä osa satavuotiasta Suomea.

Kokonaiskuvan takana on myös huolestuttavia piirteitä. Eritysesti kannattaa seurata, miten nuorten asenteet kehittyvät – vahvistuuko välinpitämättömyys tai kielteisyys. Toinen seurattava asia on kieli- ja kulttuuriryhmien välinen vuoropuhelu. Ilman arkista kanssakäymistä Suomi on epäluulojen ja toisistaan eristäytyneiden kansalaisryhmien yhteiskunta.

Tutkimustulosten lisäksi raporttiin sisältyvät Magman toiminnanjohtaja Nils Erik Forsgårdin ja Karina Jutilan kommentit, joissa esitetään selityksiä kielteisille asenteille ja keinoja vahvistaa ruotsin asemaa.

Tutkimuksen ovat tehneet e2:n tutkijat VTT Ville Pitkänen ja VTT Jussi Westinen. Lämmin kiitos Magmalle hyvästä yhteistyöstä ja Svenska folkskolans vännerille tutkimuksen rahoittamisesta.