Tietopaketti eduskuntavaaleista – mitä aikaisemmat vaalit osoittavat?
Miten tiukka on kisa vaalipiirien viimeisistä paikoista? Mikä puolue olisi hyötynyt eniten, jos äänestämättömät olisivat lähteneet liikkeelle edeltävissä eduskuntavaaleissa? Minkä puolueen äänestäjäkunnassa korostetaan puheenjohtajaa, minkä ei? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa e2 Tutkimuksen eduskuntavaaleja käsittelevä tietopaketti, jossa on analysoitu kattavasti virallisia vaalitilastoja ja vaalitutkimusaineistoja.
Lataa julkaisu tästä.
Vain neljäsosa äänestäjistä on täysin uskollisia yhdelle puolueelle
Selvä enemmistö äänestäjistä on liikkuvia. Vain neljännes äänestää aina samaa puoluetta. Toisaalta vain seitsemän prosenttia on äänestänyt neljän tai useamman puolueen ehdokasta.
Vaikka äänestäjillä on valmiutta vaihtaa puoluetta, valintoja tehdään usein toisiaan lähellä olevien puolueiden välillä, tutkija Jussi Westinen toteaa.
Puntarointia tehdään keskimääräistä useammin esimerkiksi kokoomuksen ja keskustan välillä, ja mittelö on ollut yhteydessä hallitusasemaan. Vuosien 2003 ja 2015 vaaleissa porvarilliset äänestäjät siirtyivät hallituspuolue kokoomuksesta oppositiopuolue keskustaan. Vuonna 2007 tilanne oli päinvastainen.
Pääministeriasema on johtanut sekä keskustan että kokoomuksen kohdalla kannatuksen heikkenemiseen, ja tulosta selittää juuri keskustaoikeistolaisten äänestäjien liike näiden kahden puolueen välillä, tutkija Ville Pitkänen havainnoi.
Vaalipiirien viimeisistä paikoista käydään vain harvoin tiukkaa kisaa puolueiden välillä
Kisaa vaalipiirien viimeisistä paikoista pidetään usein tiukkana. Vuosien 2007–2015 eduskuntavaalien vertailu osoittaa kuitenkin, että viimeinen paikka on ratkennut alle 500 äänen erolla vain kuudessa tapauksessa neljästäkymmenestä.
Tyypillisesti viimeinen paikka ratkeaa noin kahdentuhannen äänen marginaalilla. Sen sijaan puoluelistan sisällä käydään usein hyvin tiukkoja kamppailuja, Jussi Westinen kommentoi.
Esimerkiksi Helsingissä ei ole käyty viimeisissä kolmissa eduskuntavaaleissa kertaakaan todella tiukkaa puolueiden välistä kisaa viimeisestä paikasta – marginaali on päinvastoin ollut selkeä.
Alkuvuoden gallupit ovat ennakoineet heikosti vaalien maaliintulojärjestystä
2000-luvun vaaleissa kärkikolmikon järjestys on ollut joka kerta eri kuin edeltävän syksyn ja alkuvuoden gallup-tuloksissa. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa keskusta oli mielipidetiedusteluissa vielä kevätalvella kiinni kakkosijassa, mutta vaalipäivänä puolue putosi neljänneksi, kun perussuomalaiset ja SDP kiilasivat ohitse. Vuoden 2015 vaaleissa SDP oli vielä maaliskuussa gallup-kakkosena, mutta vaalipäivänä puolue putosi neljänneksi.
Aikaisemmat vaalit osoittavat, että vaikka tilanne vaikuttaa nyt vakiintuneelta, niin viimeisten kuukausien muutokset ovat olleet pikemminkin sääntö kuin poikkeus, Ville Pitkänen kertoo.
Erityisesti keskustan, mutta useissa vaaleissa myös vihreiden kannatus on notkahtanut vaalipäivänä, kun tulosta vertaillaan vaaleja edeltäviin mielipidetutkimuksiin. Perussuomalaiset on yltänyt vuodesta 2007 lähtien vaalipäivänä gallup-kannatusta korkeammalle.
SDP:n äänestäjät painottavat muita vähemmän puheenjohtajaa puoluevalinnassaan
SDP:n äänestäjät ovat korostaneet puheenjohtajan merkitystä puoluevalinnassaan keskimääräistä vähemmän vuoden 2007 vaaleista lähtien. Tutkimus viime vuodelta osoittaa, että puheenjohtaja- ja pääministerikyvykkyys painottuvat edelleen vain vähän SDP:n kannattajakunnassa.
Johtajakeskeisyys ei ole kadonnut perussuomalaisista johtajavaihdoksen ja puolueen jakautumisen jälkeen: puolueen kannattajat perustelevat edelleen puoluevalintaansa johtajan kyvykkyydellä.
Erityisesti keskustan ja kokoomuksen kannattajat korostavat puoluevalinnassaan puheenjohtajan pääministerikelpoisuutta.
Perussuomalaiset olisi hyötynyt eniten, mikäli äänestämättömät olisivat lähteneet liikkeelle
Perussuomalaisilla on ollut kaikista puolueista eniten hyödyntämätöntä potentiaalia äänestämättömissä. Muiden puolueiden kannatus on äänestämättömien keskuudessa huomattavasti alhaisempaa.
Vuosien 2011 ja 2015 eduskuntavaaleissa noin viidennes kotiin jääneistä olisi äänestänyt perussuomalaisia, jos he olisivat käyneet äänestämässä. Aktivoitumisella olisi ollut ratkaiseva vaikutus vaalitulokseen, Jussi Westinen summaa.
Tärkein äänestämättömyyden syy on viime vaaleissa ollut epäluottamus poliitikkoja ja politiikkaa kohtaan sekä kokemus siitä, että äänestäminen on hyödytöntä. Vaikeus löytää sopivaa ehdokasta on ollut 2000-luvun vaaleissa tärkeämpi syy äänestämättömyydelle kuin vaikeus löytää sopivaa puoluetta.
Kirjoittajat
Ville Pitkänen
Tutkimuspäällikkö, dosentti, valtiotieteiden tohtori
Maahanmuutto, työelämä, tiedeviestintä, poliittinen viestintä, vaalit, asenne- ja arvotutkimukset, määrälliset ja laadulliset tutkimusmenetelmät.
+358 40 7770 869 ville.pitkanen@e2.fiJussi Westinen
Tutkija, valtiotieteiden tohtori
Tilastolliset menetelmät, arvot ja asenteet, kyselytutkimukset ja makrotason datan analysointi
+358 40 8335 799 jussi.westinen@e2.fi